Haku
Viitteet 31-40 / 144
Muuttuva kylä asukkaiden silmin: Asukkaiden suhtautuminen kyläympäristön muutosvoimiin – Esimerkkinä Ranuan Järvikylät
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Suomen kaupungistuminen jatkuu ja maatalouden työpaikat vähenevät. Suomessa on meneillään ns. kasautuvan kehityksen prosessi, jossa kasvukeskukset saavat ylivoimaisia mittakaava- ja tehokkuusetuja maaseutualueisiin nähden. ...
Ravitsemispalveluiden elintarvikejäte : jätteen määrä 2018–2019 ja seurannan kehittäminen
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Tässä raportissa kerrotaan projektin Ruokahävikin seuranta ja vähentäminen – tiekartta kohti kustannustehokkaita, kokonaisvaltaisia ratkaisuja tuloksista liittyen ravitsemispalveluiden elintarvikejätteen ja ruokahävikin ...
Ajettavien työkoneiden istuinergonomian kehittäminen fysioakustisen menetelmän avulla
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Maatalouskoneilla ajettaessa kohdistuu huomattavaa kuormitusta erityisesti selän ja lonkan pehmyskudoksiin ja sitä kautta kehon ääreisosiin jalkoihin ja käsiin. Ongelmaan ratkaisuna tässä pilottitutkimuksena tutkittiin ns. ...
Ahventen pyynti- ja syönnösalueet Merenkurkussa T-ankkurimerkinnän perusteella
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Merenkurkun ahventen syönnös- ja pyyntialueita selvitettiin merkitsemällä yhteensä 2 442 ahventa, jotka ovat peräisin viidestä erillisestä fladaan tai kluuviin kudulle nousevasta populaatiosta sekä kahdesta sisäsaariston ...
Kestävä biotalous porolaitumilla -hankkeen osaraportit, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Vuosina 2018–2019 toteutetun Kestävä biotalous porolaitumilla -hankkeen (KEBIPORO-hanke) keskeinen tavoite oli monipuolisen ja laajan tieteellisen analyysi- ja synteesitiedon kokoaminen ja tuottaminen poronhoidon hallinnolle ...
Tenojoen vesistöalueen lohisaaliit Suomessa 1973–2016 : Osa IV, Paikkakuntalaisten lohenkalastus Teno-Inarijoessa
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Suomen ja Norjan välisessä kalastussopimuksessa Tenojoen vesistöalueen lohisaaliiden ja kalastuksen seuranta oli velvoitteellista tutkimusta vuodesta 1979 lähtien. Myös Suomen jäsenyys Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestössä ...
Uusia tuloksia kerääjäkasveista : UusiRaHa-hanke
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Uudenmaan ravinnekuormituksesta suurin osa tulee kasvinviljelytilojen pelloilta. Nurmien puute ja yksipuolinen viljely ovat heikentäneet peltojen kasvukuntoa ja kykyä pidättää ravinteita. Tehokas keino haittojen korjaamiseen ...
Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona : KUITU-hankkeen väliraportti
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa kuitulietteiden vesistövaikutusten tutkimusta Tuusulanjärven osavaluma-alueella 2019–2021. Hankkeessa varataan kahden osavaluma-alueen vedenlaatua. Noormarkinojan valuma-alueella ...
Ohjeita vesiensuojelurakenteiden toteutukseen suometsissä ja veden pidättämiseen metsäalueilla
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Ojia kunnostetaan suometsissä puuston kasvun ylläpitämiseksi ja/tai sen lisäämiseksi. Ojien kunnostaminen parantaa kuivatustilaa alueilla, joissa korkealla oleva pohjavesipinta heikentää puuston kasvua. Ojien kunnostuksen ...
Porkkanan varastotautien aiheuttajat Suomessa
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Varastotaudit aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita porkkanan tuotantoketjussa. Kattavaa kartoitusta varastohävikkiä aiheuttavista mikrobeista ei ole Suomessa tehty vuosikymmeniin. Ilmaston muuttuessa on ...