Haku
Viitteet 21-30 / 99
Turhaan tuotettua ruokaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
Lähiruoalla on monta tietä kuluttajan luo
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
Lähiruoan suoramyynnissä houkuttelee korkea kate. Verkkokauppa on pullollaan uusia mahdollisuuksia, ja vähittäiskauppa on vakaa jakelumuoto. Lähiruokatuottaja joutuu puntaroimaan tarkasti, mitä kanavaa pitkin tuotteitaan tarjoaa.
Alkutuotannon ruokahävikki halutaan mukaan kuvaan
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
Kun puhutaan ruokahävikistä, huomio kääntyy usein ruokaketjun loppupäähän eli kuluttajiin ja ruokakauppoihin. Mutta mitä tapahtuu ketjun alkupäässä?
Entä jos hyvinvointia lisäävä valinta kuormittaisi vähemmän ja maksaisi vähemmän?
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
Hyvin toimeentulevan kansanosan terveelliset elintavat kuormittavat ympäristöä enemmän kuin pienituloisten ja vähemmän koulutettujen elintavat. Tämä kiinnostava tulos selvisi MTT:n Hyvinvoipa-tutkimushankkeessa.
Ravintoloiden ruokahävikki tulee kalliiksi
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
Julkiset ruokapalvelut eli koulut, päiväkodit, työpaikkaruokalat ja sairaalat tarjoavat yli puolet kodin ulkopuolella syötävistä annoksista.
Elintarvikeala haluaa tukea kuluttajien ilmastomyönteisiä valintoja
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
EcoModules järjestää ympäristötietoa
Maatalousyrittäjistä neljännes haluaisi jakaa ympäristötietoa eteenpäin
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
Lähes neljännes maatalousyrittäjistä olisi halukkaita jakamaan tietoa tuotteidensa ympäristövaikutuksista. Kiinnostuneimpia ovat luomutuottajat ja automaattisen tiedonsiirron hallitsevat tilat.
Sinilupiini sopii Suomen kasvuoloihin ja viljelykiertoon
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
Suositeltua tiheämmäksi kylvetty kasvusto tuleennutti sadon nopeammin ja vähensi torjunta-aineiden käytön tarvetta. Viljelty sinilupiini eroaa teiden varsilla kasvavasta luonnonvaraisesta lupiinista.
Luonnonhoitopellot sopivat energian lähteeksi
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
Eerilaisia luonnonhoitopeltoja ja niitä vastaavia kasvustoja on Suomessa lähes kymmenen prosenttia peltoalasta. Voitaisiinko niiden satoa hyödyntää bioenergian tuotantoon?
Uudet, satoisat vadelmalajikkeet tulevat Norjasta
(Maaseudun Tulevaisuus, 2013)
Norjalaiset vadelmalajikkeet tuottivat Sotkamossa erittäin hyvän sadon vuonna 2012 ja lupaavan sadon myös Ruukissa. Lajikkeiden todellinen kestävyys ja satoisuus pohjoisessa varmistuvat kuitenkin vasta muutaman vuoden ...