Haku
Viitteet 11-20 / 30
Vuoden 2003 tuhoeläimet ja kasvitaudit
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Tänä vuonnakin orasmailta löytyi tuhoeläimiä. Kahukärpäset ja koloradonkuoriaiset kiusasivat paikoin. Pihlajanmarjakoi herkutteli omenapuissa ja mansikkapunkki jatkoi lisääntymistään. Pelloilta löytyi myös perunaruttoa ...
Omenan kasvinsuojelu onnistuu IP-viljelyssä
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Integroidussa omenanviljelyssä monet tuholaiset kiusaavat harvemmin kuin perinteisessä viljelyssä. Niinpä kasvinsuojelu tarkentuu ja tehostuu. Myös ruiskutuskertoja tarvitaan vähemmän ja ainemäärät voivat puolittua. ...
Mansikan tervetaimituotanto luomuaikaan
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Kotimaiseen tervetaimeen voi luottaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Kaalikärpäset kuriin aidoilla
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Kaalikärpänen on ristikukkaisten kasvien tuholainen, joka voi aiheuttaa viljelmillä mittavia satotappioita. Kaalikärpäsiä on yritetty torjua aidan avulla. Tulokset ovat lupaavia, mutta aitatekniikkaa on vielä kehitettävä.
Hyönteisverkko sopii nauriin ja sipulin tuholaisten torjuntaan
(Maatalouden tutkimuskeskusMaaseudun Tulevaisuus, 2000)
Kaalikärpästen toukat vioittavat ristikukkaiskasvien juuria ja juureksia. Ne aiheuttavat huomattavia satotappioita koko maassa sekä vähentämällä satoa että pilaamalla sadon laatua. Kun kärpäset munivat varhaiskesästä ...
Tuomikirvaennuste vuodelle 2000: Kirvat kateissa ensi kesänä
(Maatalouden tutkimuskeskusMaaseudun Tulevaisuus, 2000)
Ensi keväänä kotimainen tuomikirvakanta on hyvin vähäinen. Kaikista eri puolilta Suomea saaduista näytteistä ainoastaan Tarvaalassa tuomikirvan talvimunia oli sen verran (24,8), että tuho suotuisissa olosuhteissa on ...
Kirppoja ja rapsikuoriaisia - tuhoeläimet vuonna 2000
(Maaseudun Tulevaisuus, 2000)
Kasvitaudit ja tuholaiset pysyivät kurissa kesällä 2005
(Maaseudun Tulevaisuus, 2005)
Kasvukausi 2005 ei ollut kasvitautien ja tuholaisten kannalta viljelijöille erityisen vaikea. Viljojen lehtilaikkutaudit lähtivät hyvin alkuun sateisena ja viileänä alkukesänä, mutta heinäkuun helteet rauhoittivat tilanteen. ...
Hernekääriäisriski kasvaa herneen viljelyn yleistyessä
(Maaseudun Tulevaisuus, 2004)
Hernekääriäisen toukan vioittamia herneitä löytyy sitä todennäköisemmin, mitä enemmän lähialueella on edellisvuonna viljelty hernettä. Vioitusriski vähenee, jos herne kylvetään mahdollisimman kauas edellisvuoden hernelohkosta.