Haku
Viitteet 1-10 / 11
Hyvä syysvehnä kestää talvea ja on satoisa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Syysvehnälajikkeen on oltava talvenkestävä ja satoisa. Satoisimpia ovat useimmiten myöhäiset lajikkeet. Luja korsi helpottaa sadonkorjuuta ja sakoluvun säilymistä korkeana. Näin sato saa kuivua pellolla mahdollisimman ...
Kevätvehnissä on valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kevätvehnä on leivän raaka-aine. Lisäksi kevätvehnäsatoa voidaan käyttää rehuksi. Viime vuonna lajikkeista viljellyimpiä olivat Kruunu, Zebra ja Anniina. Lajikkeiden taudinkestävyydessä ei ole suuria eroja.
Syysvehnistä Urho ja Sw Magnifik selviytyvät talvesta parhaiten
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Syysvehnälajikkeen on talvehdittava ja tuotettava hyvin satoa. Viime talvi oli rannikkoseutujen syysvehnille rankka. Pakkaset ja lumettomuus tappoivat oraita ja monet viljelmät oli kylvettävä keväällä uudelleen. Lajikkeista ...
Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon päästäkseen lajikkeen on oltava selvä parannus olemassa olevaan lajikevalikoimaan. Uutuudet tuovat suomalaiseen peltoviljelyyn ...
Vehnälajikkeiden uutuudet ovat Olivin ja Picolo
(Maaseudun Tulevaisuus, 2006)
Kasvilajikeluettelon uudet vehnälajikkeet ovat syysvehnä Olivin ja kevätvehnä Picolo. Lajikekokeissa näitä tulokkaita on verrattu syysvehnän mittarilajikkeisiin, Urho ja Gunbo, sekä kevätvehnän mittarilajikkeisiin Kruunu ...
Tarjolla uusia kevätvehnälajikkeita
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Kevätvehnälajikkeen tulee olla satoisa ja riittävän aikainen. Myös lujakortisuus sekä korkea ja kestävä sakoluku ovat tärkeitä ominaisuuksia. Näin sato voidaan kuivata pellolla mahdollisimman kuivaksi. Tjalve-kevätvehnä ...
Uudet syysvehnälajikkeet Arktika ja Veeti kestävät talvea
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Talvehtimisolot vaihtelevat Suomessa suuresti. Välillä on lämmintä ja vesisadetta, välillä taas pakkanen koettelee talvehtivia kasvustoja. Lumeton maa ja leutoa säätä seuraava kova pakkanen voivat olla tuhoisia ...
Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin tänä vuonna 25 uutta lajiketta. Mukana on monta vilja- ja öljykasvilajiketta, jotka ovat selvästi satoisampia kuin nykylajikkeet. Myös lajikkeiden korrenlujuus ja laatu ovat parantuneet.
Kruunu, Zebra ja Anniina ovat yleisimmät kevätvehnät
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Satoisuus, kasvuaika, korrenlujuus, sakoluku ja valkuaispitoisuus ovat tärkeitä kevätvehnälajikkeiden ominaisuuksia. Lajikkeita on paljon ja uusia tulee jatkuvasti lajikelistalle. Virallisten lajikekokeiden tulokset ...
Kevätvehnissä löytyy valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2005)
Hyvä kevätvehnälajike on satoisa ja riittävän aikainen. Se kestää myös tauteja ja on lujakortinen sekä sakoluvultaan kestävä.