Haku
Viitteet 1-7 / 7
Kevätvehnissä on valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kevätvehnä on leivän raaka-aine. Lisäksi kevätvehnäsatoa voidaan käyttää rehuksi. Viime vuonna lajikkeista viljellyimpiä olivat Kruunu, Zebra ja Anniina. Lajikkeiden taudinkestävyydessä ei ole suuria eroja.
Syysvehnistä Urho ja Sw Magnifik selviytyvät talvesta parhaiten
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Syysvehnälajikkeen on talvehdittava ja tuotettava hyvin satoa. Viime talvi oli rannikkoseutujen syysvehnille rankka. Pakkaset ja lumettomuus tappoivat oraita ja monet viljelmät oli kylvettävä keväällä uudelleen. Lajikkeista ...
Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon päästäkseen lajikkeen on oltava selvä parannus olemassa olevaan lajikevalikoimaan. Uutuudet tuovat suomalaiseen peltoviljelyyn ...
Uudet syysvehnälajikkeet Arktika ja Veeti kestävät talvea
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Talvehtimisolot vaihtelevat Suomessa suuresti. Välillä on lämmintä ja vesisadetta, välillä taas pakkanen koettelee talvehtivia kasvustoja. Lumeton maa ja leutoa säätä seuraava kova pakkanen voivat olla tuhoisia ...
Kevätvehnissä löytyy valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2005)
Hyvä kevätvehnälajike on satoisa ja riittävän aikainen. Se kestää myös tauteja ja on lujakortinen sekä sakoluvultaan kestävä.
Syysvehnät Gunbo ja Urho menestyvät
(Maaseudun Tulevaisuus, 2005)
Hyvä syysvehnälajike kestää talvea ja tauteja sekä on satoisa. Syysvehnää viljellään eniten Varsinais-Suomessa. Vehnäsato käytetään leivontaan, mutta myös rehuksi käyttö on mahdollista.
Ruisvehnä- ja syysvehnälajikkeiden talvenkestävyydessä selviä eroja
(Maaseudun Tulevaisuus, 2002)
Syysviljan tärkein vaatimus Suomen vaativissa kasvuoloissa on hyvä talvenkestävyys. Jos lajike ei talvehdi, sitä ei kannata meillä viljellä.