Haku
Viitteet 1-10 / 14
Vårsäd: Växtsjukdomar
(KSS, 2002)
Kevätvehnissä on valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kevätvehnä on leivän raaka-aine. Lisäksi kevätvehnäsatoa voidaan käyttää rehuksi. Viime vuonna lajikkeista viljellyimpiä olivat Kruunu, Zebra ja Anniina. Lajikkeiden taudinkestävyydessä ei ole suuria eroja.
Syysvehnistä Urho ja Sw Magnifik selviytyvät talvesta parhaiten
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Syysvehnälajikkeen on talvehdittava ja tuotettava hyvin satoa. Viime talvi oli rannikkoseutujen syysvehnille rankka. Pakkaset ja lumettomuus tappoivat oraita ja monet viljelmät oli kylvettävä keväällä uudelleen. Lajikkeista ...
Syysvehnä
(ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, 2004)
Kevätvehnä
(ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, 2004)
Vall och grönytegräs: växtsjukdomar
(KSS, 2002)
Viljelyvarmuutta viljelykierrosta
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Viljelykierto vaikuttaa pellon biologiseen monimuotoisuuteen. Suunnitelmallisella viljelykierrolla voidaan estää yksipuolisen viljelyn haittavaikutukset. Kasvintuhoojien osalta myönteiset vaikutukset näkyvät erityisesti ...
Kevätvehnälajikkeissa taudit etenevät eri tahtiin
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Uudemmista kevätvehnälajikkeista ruskolaikku kehittyy Eposilla, Zebralla, Wellamola, Bombonalla, Amaretolla ja Puntarilla hitaammin kuin Kruunulla. DTR-laikku puolestaan etenee vain Demonstrantilla hitaammin kuin Kruunulla. ...
Kääpiökasvuviroosia tavattu syysvehnällä
(Maaseudun tulevaisuus, 2004)