Haku
Viitteet 1-8 / 8
Kevätvehnissä on valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kevätvehnä on leivän raaka-aine. Lisäksi kevätvehnäsatoa voidaan käyttää rehuksi. Viime vuonna lajikkeista viljellyimpiä olivat Kruunu, Zebra ja Anniina. Lajikkeiden taudinkestävyydessä ei ole suuria eroja.
Syysvehnistä Urho ja Sw Magnifik selviytyvät talvesta parhaiten
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Syysvehnälajikkeen on talvehdittava ja tuotettava hyvin satoa. Viime talvi oli rannikkoseutujen syysvehnille rankka. Pakkaset ja lumettomuus tappoivat oraita ja monet viljelmät oli kylvettävä keväällä uudelleen. Lajikkeista ...
Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon päästäkseen lajikkeen on oltava selvä parannus olemassa olevaan lajikevalikoimaan. Uutuudet tuovat suomalaiseen peltoviljelyyn ...
Syysvehnä
(ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, 2004)
Kevätvehnä
(ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, 2004)
Kevätvehnissä löytyy valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2005)
Hyvä kevätvehnälajike on satoisa ja riittävän aikainen. Se kestää myös tauteja ja on lujakortinen sekä sakoluvultaan kestävä.
Syysvehnät Gunbo ja Urho menestyvät
(Maaseudun Tulevaisuus, 2005)
Hyvä syysvehnälajike kestää talvea ja tauteja sekä on satoisa. Syysvehnää viljellään eniten Varsinais-Suomessa. Vehnäsato käytetään leivontaan, mutta myös rehuksi käyttö on mahdollista.
Kevätvehnälajikkeitten tautiruiskutus vasta harkinnan jälkeen
(Maaseudun Tulevaisuus, 2002)
Tautien esiintyminen kevätvehnäkasvustossa vaihtelee vuodesta toiseen. Kun tauteja on paljon, torjuntaruiskutus kannattaa. Toisaalta, kun tauteja on vähän, ruiskutus on turha toimenpide. Jokaisen kasvuston ruiskutustarve ...