Haku
Viitteet 1-10 / 10
Syysvehnistä Urho ja Sw Magnifik selviytyvät talvesta parhaiten
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Syysvehnälajikkeen on talvehdittava ja tuotettava hyvin satoa. Viime talvi oli rannikkoseutujen syysvehnille rankka. Pakkaset ja lumettomuus tappoivat oraita ja monet viljelmät oli kylvettävä keväällä uudelleen. Lajikkeista ...
Lumihome ja lehtilaikkutaudit vikuuttavat syysvehnää
(Maaseudun Tulevaisuus, 2004)
Syysvehnän haitallisin kasvitauti on runsaslumisilla seuduilla lumihome. Tuhojen ankaruuteen vaikuttaa se, kuinka kauan kasvusto on lumen peitossa. Ankara lumihometartunta altistaa syysvehnää myös talvituhoille.
Syysviljojen talvehtimisen parantaminen talvituhosienien torjunta-aineilla
(Maaseudun Tulevaisuus, 1963)
Syysvehnä Pohjois-Suomen viljelykasvina
(Maaseudun Tulevaisuus, 1962)
Syysviljan talvehtimisesta Jokioisissa talvikautena
(Maaseudun Tulevaisuus, 1950)
Eräiden syyvehnälajikkeiden ominaisuuksista
(Maaseudun Tulevaisuus, 1957)
Kevät- ja syysvehnän vertailu
(Maaseudun TulevaisuusMaaseudun Tulevaisuus, 1966)
Syysvehnät Gunbo ja Urho menestyvät
(Maaseudun Tulevaisuus, 2005)
Hyvä syysvehnälajike kestää talvea ja tauteja sekä on satoisa. Syysvehnää viljellään eniten Varsinais-Suomessa. Vehnäsato käytetään leivontaan, mutta myös rehuksi käyttö on mahdollista.
Ruisvehnä- ja syysvehnälajikkeiden talvenkestävyydessä selviä eroja
(Maaseudun Tulevaisuus, 2002)
Syysviljan tärkein vaatimus Suomen vaativissa kasvuoloissa on hyvä talvenkestävyys. Jos lajike ei talvehdi, sitä ei kannata meillä viljellä.
Tarso-syysvehnä ja Fidelio-ruisvehnä uutuuslajikkeita
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Syysvehnäsadosta suurin osa käytetään leipävehnäksi, osa tärkkelystuotantoon ja osa rehuvehnänä. Tärkkelys- ja rehuvehnän leivontalaadulla ei ole väliä. Vuonna 2000 Tiken tilaston mukaan syysvehnää viljeltiin maassamme ...