Haku
Viitteet 1-10 / 29
Kasvilajikkeiden luettelo täydentyy erikoiskasveilla
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Kasvilajikelautakunta arvioi vuosittain uusien lajikkeiden viljelyarvoa. Ne hyväksytään kasvilajikeluetteloon jalostajan tai edustajan hakemuksesta. Tänäkin vuonna luetteloon tuli 23 uutta lajiketta.
Kevätruis on kylvettävä varhain
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Kevätruis on nyt ollut mukana pari vuotta virallisissa lajikekokeissa lähes parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.
Suorakylvö sopii rukiille
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Kokemukset suorakylvöstä ovat rukiin viljelyssä hyvin myönteisiä. Suorakylvetystä kasvustosta saadaan nimittäin vähintään yhtä suuri sato kuin perinteisesti kylvetystä, usein suurempikin. Suorakylvö säästää myös työaikaa ...
Ruis tuotti viime vuonna hyvän sadon
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Ruista kylvettiin syksyn 2001 vaikeissa kylvöolosuhteissa koko maassa yhteensä 30 500 ha. Liiallinen kosteus kuitenkin kiusasi kylvöjä etenkin etelärannikolla. Niinpä osa alavien paikkojen kylvöistä hukkui veden kyllästämään ...
Kevätrukiin viljely yleistyy
(Maaseudun TulevaisuusMaaseudun Tulevaisuus, 2007)
Ruista ei tuoteta Suomessa riittävästi. Kevätrukiin viljelyn lisääntyminen kyllä tasoittaa syysrukiin viljelyalan vaihteluita, mutta sataa miljoonaa ruiskiloa ei silti saada vuosittain.
Arvokas ruis
(Maaseudun Tulevaisuus, 2002)
Ruis on pohjoisen Euroopan erikoisvilja, jolla on vankka sija ruokakulttuureissa. Venäjä, Puola, Viro tai Suomi ilman hapanta ruisleipää eivät olisi entisellään. Saksassa viljellään noin kaksi kolmasosaa EU:n rukiista. ...
Raision ruisprojekti pyrkii parempiin hehtaarisatoihin
(Maaseudun Tulevaisuus, 2002)
6 500 kiloa ruista hehtaarilta
(Maaseudun Tulevaisuus, 2002)
Suomalaiset ruislajikkeet kestävät lumihometta
(Maaseudun TulevaisuusMaaseudun Tulevaisuus, 2004)
Rukiilla merkittävin kasvitauti on lumihome. Varsinkin runsaslumisilla seuduilla lumihome voi heikentää huomattavasti arkojen lajikkeiden satoa. Ratkaisevaa on se, kauanko lumipeitettä on ja sataako se routaantumattomaan maahan.
Luomuviljan sato hyötyy lietelannoituksesta
(Maaseudun Tulevaisuus, 2000)
Viljoista ruis ja kaura soveltuvat parhaiten luomuviljelyyn. Sen sijaan ohra ja vehnä ovat vaateliaita maan kasvukunnon suhteen ja tarvitsevat runsaasti ravinteita. Tutkimuksessa on selvitetty, parantavatko lietelanta ...