Haku
Viitteet 1-10 / 30
Avomaankurkku ottaa kiivaasti ravinteita maasta
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Lämpöä vaativa avomaankurkku käyttää tehokkaasti hyväksi kesän lämpimimmät viikot. Nopea kasvu ja sadontuotto edellyttävät myös nopeaa ravinteiden ottoa maasta.
Kyntämättä viljely muuttaa typen kiertoa maassa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Kyntämättä viljelyn seurauksena maan pinnassa on runsaasti orgaanista ainesta ja mikrobibiomassaa. Ne sitovat syksyllä kasveilta maahan käyttämättä jäänyttä lannoitetyppeä ja vähentävät näin huuhtoutumisriskiä. Maahan ...
Palkokasvit saavat luomuviljan kasvamaan
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Palkokasvien ja luomuviljan kasvattaminen seoksena lisäsi kokoviljasäilörehuksi korjattavan sadon määrää. Rehuherne Sunna ja rehuvirna Ebena vaikuttivat ohran satoon eniten. Sen sijaan myöhäinen rehuherne Perttu ja Ebena ...
Mansikka ottaa pääravinteita läpi kasvukauden
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Mansikka ottaa typpeä, fosforia ja kaliumia maasta koko kasvukauden ajan. Voimakkainta näiden pääravinteiden otto on satokauden aikana heinäkuussa. Ravinteiden oton tunteminen auttaa sekä suunnittelemaan lannoitusajankohtia ...
Kastelulannoitus vie ravinteet kurkulle
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Avomaankurkun kastelulannoitusta alettiin tutkia MTT:ssä Piikkiössä vuonna 2000. Sitä verrattiin perinteiseen lannoitustapaan, jossa suurin osa ravinteista sijoitettiin kurkkupenkkiin ennen istutusta ja pari kertaa kesällä ...
Ilmakehä muuttuu ja kasvillisuus sen mukana
(Maaseudun Tulevaisuus, 2004)
Alailmakehän otsoni- ja hiilidioksidipitoisuuden on arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan sadan vuoden aikana. Kehitys jatkuu samansuuntaisena vielä vuosikymmeniä, vaikka suunnitellut päästörajoitukset toteutuisivat.
Kompostoitu turkislanta sopii hyvin lannoitteeksi
(Maaseudun Tulevaisuus, 2004)
Turkiseläinten lanta on peltoviljelyssä käyttökelpoinen lannoite. Kompostointi tekee siitä miellyttävän käsitellä ja levittää. Turkislanta sisältää arvokkaita ravinteita, mutta runsaasti fosforia. Lannoitekäyttö on ...
Artturi avustaa apilarehun korjuussa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2004)
Kasvun edetessä nurmen satomäärä kasvaa, mutta laatu huononee - tässä rehuntekijän kiperä optimointiongelma. Jos tavoitellaan tiettyä rehun sulavuutta, apilaa sisältävät nurmet voi korjata heinänurmia myöhemmin, sillä ...
Puna-apila on typen yhteyttäjä
(Maaseudun Tulevaisuus, 2004)
Puna-apila soveltuu erityisesti kivennäismaille. Se viihtyy hyvin ojitetulla pellolla, jonka maalaji läpäisee vettä ja tuulettuu. Silloin puna-apilan pääjuuri ja jälkijuuret sekä typpibakteerinystyrät pääsevät kehittymään. ...
Apilamätä ja juurilaho kiusaavat apilaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2004)
Apilamätä (Sclerotinia trifoliorum) on ehkä tärkein satotappioiden aiheuttaja puna- ja valkoapilalla Euroopan ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Monet yleiset maasienet, kuten Fusarium-lajit eli punahomeet voivat puna-apilalle ...