Haku

Aloitettaessa muokkaamatta viljely muutetaan pellon kosteusoloja. Ensimmäisenä vuotena voi pellolla lisäksi kasvaa ensimmäisenä kesänä talvehtineita rikkakasveja. MTT:ssä havaittiin lisäksi, että muokkaamattomassa pellossa ...

Syysrukiin rikkakasvien ja lakoontumisen säätelyä tutkittiin vuonna 2001 perustetuilla MTT:n koekentillä Mietoisissa, Jokioisilla, Pälkäneellä ja Ylistarossa. Ruislajikkeina olivat populaatiolajike Riihi ja lyhytkortinen ...

Neljällä tilalla Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa seurattiin parin vuoden ajan kahden eri kesannointitekniikan vaikutusta kestorikkakasvien määrään ja pellon typpitalouteen. Vaihtoehtoina olivat pikakesanto + viherkesanto ...

Koivutisle on grillihiilen valmistukseen käytettävän pyrolyysin sivutuote. Sitä saadaan suuria määriä, Suomessa satoja tuhansia litroja vuodessa. Tisle sisältää tuhansia yhdisteitä, joista kolmannes on fenoleja. ...

Maatalousympäristöä elinympäristönään käyttävien eliöiden runsauden muutosten seuranta tarjoaa tietoa viljelymenetelmien muutoksista ja kestävyydestä. Tässä tutkimuksessa kehitettiin viljelytoimenpiteiden kestävyyttä ...

Viljelykiertojen yksipuolistuminen on vähentänyt peltolajiston monimuotoisuutta. Viljelykiertoja voitaisiin monipuolistaa sisällyttämällä niihin viherkesantoja. Nykyisin vallitsevat viherkesannot eivät kuitenkaan ole ...

Viljelykiertoon sisältyvä kesanto muovaa pellon rikkakasvillisuutta. Nelivuotiseen kenttäkokeeseen koostettiin erilaisia kesantoja, jotka käsittivät seuraavien tekijöiden yhdistelmiä: a) kesto (1 tai 2 vuotta) b) perustaminen ...

Maatalouden tehostumisen on havaittu vaikuttavan pellolla elävien ja siellä ruokailevien luonnonvaraisten lajien vähenemiseen. Suomalaiselle pellon käytölle on tyypillistä kevätkylvöisten, yksivuotisten viljojen suuri ...