Haku
Viitteet 1-10 / 105
Pohjoismaista yhteistyötä kasvinjalostuksessa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2003)
Maamme vilja-alasta noin 40 % kylvetään ulkomaisilla lajikkeilla. Lajikkeet tulevat pääosin Ruotsista ja Norjasta. Myös kasvinjalostajat hyödyntävät toistensa työtä. Ruotsalaisen SW:n (entinen Svalöf Weibull) lajikkeita ...
Ruisvehnä
(ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, 2002)
Ruis
(ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, 2002)
Kevätvehnä
(ProAgria Maaseutukeskusten LiittoProAgria Maaseutukeskusten Liitto, 2002)
Kaura
(ProAgria Maaseutukeskusten LiittoProAgria Maaseutukeskusten Liitto, 2004)
Minkälaiset lajikkeet sopivat luomuun?
(Luomuinstituutti, 2017)
Kevätrukiin viljely yleistyy
(Maaseudun TulevaisuusMaaseudun Tulevaisuus, 2007)
Ruista ei tuoteta Suomessa riittävästi. Kevätrukiin viljelyn lisääntyminen kyllä tasoittaa syysrukiin viljelyalan vaihteluita, mutta sataa miljoonaa ruiskiloa ei silti saada vuosittain.
Suurimmat kaurasadot kasvavat Keski-Suomessa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kauralajikkeissa on tarjolla mielenkiintoisia uutuuksia: Peppi, Eemeli, Julius, Venla ja Effektiv. Uutuuksista satoisimmat lajikkeet ovat olleet Julius ja Effektiv, mutta myös muut uutuudet ovat satoisampia kuin Aslak ja ...
Kevätvehnissä on valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kevätvehnä on leivän raaka-aine. Lisäksi kevätvehnäsatoa voidaan käyttää rehuksi. Viime vuonna lajikkeista viljellyimpiä olivat Kruunu, Zebra ja Anniina. Lajikkeiden taudinkestävyydessä ei ole suuria eroja.
Syysvehnistä Urho ja Sw Magnifik selviytyvät talvesta parhaiten
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Syysvehnälajikkeen on talvehdittava ja tuotettava hyvin satoa. Viime talvi oli rannikkoseutujen syysvehnille rankka. Pakkaset ja lumettomuus tappoivat oraita ja monet viljelmät oli kylvettävä keväällä uudelleen. Lajikkeista ...