Haku

Maamme vilja-alasta noin 40 % kylvetään ulkomaisilla lajikkeilla. Lajikkeet tulevat pääosin Ruotsista ja Norjasta. Myös kasvinjalostajat hyödyntävät toistensa työtä. Ruotsalaisen SW:n (entinen Svalöf Weibull) lajikkeita ...

Kasvilajikelautakunta arvioi vuosittain uusien lajikkeiden viljelyarvoa. Ne hyväksytään kasvilajikeluetteloon jalostajan tai edustajan hakemuksesta. Tänäkin vuonna luetteloon tuli 23 uutta lajiketta.

Parsakaalin kulutus ja viljely lisääntyivät tuntuvasti 1990-luvulla. Monena kesänä tarjonta on jo ylittänyt kulutuksen. Parsakaalia myydään kesällä myös irtotavarana ja talvella tarjolla on valmiiksi kelmutettua tai ...

Vuoden 2002 hernesato oli hyvä kaikilla koepaikoilla. Loppukesän kuivuus varmisti laadukkaan sadon korjaamisen. Maan kosteuden ja kasvuolosuhteiden vaihtelujen vuoksi kasvustoista tuli epätasaisia, mutta ne tuleentuivat ...

Tärkkelysperunan viljelyyn on tulossa kaksi uutuuslajiketta: satoisa, melko myöhäinen Seresta ja aikaisiin nostoihin sopiva kotimainen Tomppa.

Syysvehnälajikkeen on oltava talvenkestävä ja satoisa. Satoisimpia ovat useimmiten myöhäiset lajikkeet. Luja korsi helpottaa sadonkorjuuta ja sakoluvun säilymistä korkeana. Näin sato saa kuivua pellolla mahdollisimman ...

Tänä vuonna kauppaan ei tule uusia kauralajikkeita. Viime vuonna Boreal Kasvinjalostus Oy toi markkinoille Fiia-lajikkeen ja Kesko SW Vaasa-lajikkeen. Ne molemmat ovat suhteellisen aikaisia kauroja ja menestyvät vielä ...

Kevätruis on nyt ollut mukana pari vuotta virallisissa lajikekokeissa lähes parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.

Ruista kylvettiin syksyn 2001 vaikeissa kylvöolosuhteissa koko maassa yhteensä 30 500 ha. Liiallinen kosteus kuitenkin kiusasi kylvöjä etenkin etelärannikolla. Niinpä osa alavien paikkojen kylvöistä hukkui veden kyllästämään ...

Ruisvehnä on ihmisen kehittämä viljelykasvilaji, joka on rukiin ja vehnän risteytys. Ruisvehnän kansainvälinen nimi on triticale. Suomessa ruisvehnä on syyskylvöistä rehuviljaa, jonka viljelyala on pieni. Ennen viljelyn ...