Haku
Viitteet 1-10 / 12
Pyrolyysi turkiseläinten lannan käsittelymenetelmänä : TURKISTEHO-hankkeen osaraportti
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Turkiseläinten kasvatus on Suomessa keskittynyt Pohjanmaan maakuntiin, joissa on paljon muutakin kotieläintaloutta. Alueella muodostuu lantafosforia yli kasvintuotannon tarpeen, ja sen kuljettamiseksi alueelta lantaa tulisi ...
Nurmi tehokkaasti naudanlihaksi - Tuloksia NautaNurmi-hankkeen tutkimuksista
(Luonnonvarakeskus, 2018)
Tämä raportti kokoaa yhteen NautaNurmi-hankkeessa toteutettujen lihanautatutkimusten tulokset.
Ensimmäinen artikkeli käsittelee kemiallisten säilöntäaineiden potentiaalia nurmisäilörehun laadun parantamisessa ja ...
Uusia tuloksia kerääjäkasveista : UusiRaHa-hanke
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Uudenmaan ravinnekuormituksesta suurin osa tulee kasvinviljelytilojen pelloilta. Nurmien puute ja yksipuolinen viljely ovat heikentäneet peltojen kasvukuntoa ja kykyä pidättää ravinteita. Tehokas keino haittojen korjaamiseen ...
Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona : KUITU-hankkeen väliraportti
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa kuitulietteiden vesistövaikutusten tutkimusta Tuusulanjärven osavaluma-alueella 2019–2021. Hankkeessa varataan kahden osavaluma-alueen vedenlaatua. Noormarkinojan valuma-alueella ...
Vihannesten ja mansikan tasapainoinen fosfori- ja typpilannoitus
(Luonnonvarakeskus, 2017)
Puutarhatuotanto avomaalla on hyvin intensiivinen maankäytön muoto. Suurin osa puutarhakasvien ravinnetarpeesta täytetään väkilannoitteilla. Lannoituksen suunnittelu pohjautuu osittain tutkimustuloksiin, osittain vuosien ...
Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa : Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa
(Luonnonvarakeskus, 2017)
Raportti kuvaa fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanteen Suomessa ml. perustiedot biomassojen ja niiden sisältämien ravinteiden määristä sekä alueellisesta jakaumasta. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan toimenpide ...
Vesiviljelyn sijainninohjaus-suunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesille
(Luonnonvarakeskus, 2016)
Suomessa kulutetusta kalaravinnosta noin 75 prosenttia on peräisin ulkomailta. Tuontikalasta suurin osa on kasvatettua lohta, pääosin Norjasta tuotua Atlantin lohta. Kotimaisesta kalasta noin kolmannes tulee kalanviljelystä, ...
Kasvinravinteet avomaanvihannesten tuotannossa : Tuloksia Resurssitehokas vihannestuotanto -hankkeesta v. 2016‒2018
(Luonnonvarakeskus, 2020)
Ravinteiden riittävä saatavuus on välttämätöntä vihannesten hyvän kasvun ja sadon laadun kannalta. Tähän raporttiin on koottu perustietoa pää-, sivu- ja hivenravinteiden merkityksestä vihannesviljelyssä. Lisäksi esitellään ...
Vihannestuotannon kestävä ravinnehuolto
(Luonnonvarakeskus, 2021)
Typpi ja fosfori ovat keskeisiä ravinteita sadontuoton kannalta, mutta niiden käyttöä lannoituksessa on tarpeen optimoida lannoituksen taloudellisuuden varmistamiseksi ja haitallisten vesistövaikutusten minimoimiseksi. ...