Haku
Viitteet 1-10 / 219
Roteva juuri ja runsas kukinta takaavat kuminasadon
(Maaseudun Tulevaisuus, 2006)
Kuminaa voidaan viljellä koko Suomessa. Parhaan sadon tuottivat Record- ja Bleija-lajike sekä pohjoisessa myös perinteiset lajikkeet. Aromikkuudeltaan paras oli Niederdeutcher. Hyväsatoisella kuminalajikkeella on paksu ...
Rai- ja ruokonadan lajikekirjo kasvaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Nadat ovat nurmien peruskasveja. Rainata on nurmien uutuuslaji, mutta sen rinnalla jatkavat tutut ruoko- ja nurminata. Natalajikkeita on nyt luvassa lisää.
Timoteissä on pian valinnanvaraa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Timotein lajikevalikoima on lisääntynyt viime vuosina. Rigel on uusin lajikeluetteloon hyväksytty lajike. Myös Niilo, Nuutti, Tuure, Tenho ja Uula ovat uutuuksia. Näiden lajikkeiden siementuotanto on vasta aluillaan, ...
Eos-kevätrypsi ja Marie-kevätrapsi satoisat öljykasvit
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kevätrypsiä ja -rapsia viljeltiin kasvukaudella 2006 laajalti, 108 000 hehtaaria. Koko öljykasvialan yleisimmät kevätrypsilajikkeet olivat Hohto, Valo ja SW Petita. Kevätrapsilajikkeista yleisin oli Wildcat.
Kevätrukiin viljely yleistyy
(Maaseudun TulevaisuusMaaseudun Tulevaisuus, 2007)
Ruista ei tuoteta Suomessa riittävästi. Kevätrukiin viljelyn lisääntyminen kyllä tasoittaa syysrukiin viljelyalan vaihteluita, mutta sataa miljoonaa ruiskiloa ei silti saada vuosittain.
Suurimmat kaurasadot kasvavat Keski-Suomessa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kauralajikkeissa on tarjolla mielenkiintoisia uutuuksia: Peppi, Eemeli, Julius, Venla ja Effektiv. Uutuuksista satoisimmat lajikkeet ovat olleet Julius ja Effektiv, mutta myös muut uutuudet ovat satoisampia kuin Aslak ja ...
Kevätvehnissä on valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kevätvehnä on leivän raaka-aine. Lisäksi kevätvehnäsatoa voidaan käyttää rehuksi. Viime vuonna lajikkeista viljellyimpiä olivat Kruunu, Zebra ja Anniina. Lajikkeiden taudinkestävyydessä ei ole suuria eroja.
Hyönteispölyttäjien puute vähentää tattarin satoa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Tattarin kukissa pörrää mehiläisiä, kimalaisia ja kukkakärpäsiä, jotka kuljettavat pähkylöiden muodostukselle elintärkeää siitepölyä. Mikäli pölyttäjiä ei kukinnan aikaan näy, sadosta voi jäädä muodostumatta jopa neljäsosa.
Syysvehnistä Urho ja Sw Magnifik selviytyvät talvesta parhaiten
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Syysvehnälajikkeen on talvehdittava ja tuotettava hyvin satoa. Viime talvi oli rannikkoseutujen syysvehnille rankka. Pakkaset ja lumettomuus tappoivat oraita ja monet viljelmät oli kylvettävä keväällä uudelleen. Lajikkeista ...
Englanninraiheinät ja koiranheinät vähissä
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Englanninraiheinä on eniten viljelty nurmiheinä Euroopassa. Suomessa sen viljelyä rajoittaa huono talvenkestävyys. Myös koiranheinän viljely on viime vuosina ollut vähäistä, eikä siementä ole juurikaan ollut saatavilla.