Haku
Viitteet 1-10 / 10
Uudet syysvehnälajikkeet Arktika ja Veeti kestävät talvea
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Talvehtimisolot vaihtelevat Suomessa suuresti. Välillä on lämmintä ja vesisadetta, välillä taas pakkanen koettelee talvehtivia kasvustoja. Lumeton maa ja leutoa säätä seuraava kova pakkanen voivat olla tuhoisia ...
Talvet koettelevat syysruista
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Vuonna 2008 korjatusta 17 720 hehtaarin syysruisalasta oli Amiloa 22,7 %, Elviä 21,9 % ja Riiheä 16,8 %. Amilon pitkään jatkuneen suosion takana on sen ylivoimainen sakoluvun kestävyys. Sitä ei ole heikentänyt edes sen ...
Siemenen saatavuus rajoittaa puna-apilan lajikevalintaa
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Puna-apilan lajikevalikoima on nurmipalkokasveista laajin. Viljelyyn on tarjolla kotimaisten jalosteiden lisäksi pohjoismaisia ja virolaisia lajikkeita. Viljelijän lajikevalintaa rajoittaa siemenen heikko saatavuus, eikä ...
Puna-apilalajikkeiden satoerot ovat suuria
(Maaseudun tulevaisuus, 2011)
Kotimainen Saija (2006) ja SW Torun (2009) ovat uusimmat lajikeluetteloon hyväksytyt puna-apilat. Näistä SW Torun on tetraploidi ja Saija diploidi lajike.
Uusilla natalajikkeilla potkua kevät- ja syyssatoihin
(Maaseudun tulevaisuus, 2011)
Uudet nurminatalajikkeet ovat tuottaneet suuria ja laadukkaita kevätsatoja. Ruoko- ja rainatalajikkeiden vahvuus on niiden suuret syyssadot: sen sijaan sadon laatu jää nykyisellä korjuuaikarytmityksellä selvästi nurminatoja ...
Vadelma tuottaa satoa Pohjois-Suomessa
(Maaseudun tulevaisuus, 2011)
MTT:n lajikekokeissa Sotkamossa, Rovaniemellä ja Ruukissa oli vuonna 2010 mukana yhteensä 22 eri vadelmalajiketta. Satoisimmiksi osoittautuivat Jenkka ja Glen Ample.
Uudet musta- ja viherherukkalajikkeet lupaavia pohjoisessa
(Maaseudun tulevaisuus, 2011)
Uudet kotimaiset musta- ja viherherukkalajikkeet ovat menestyneet erinomaisesti MTT:n kokeissa Sotkamossa, Rovaniemellä ja Ruukissa. Ensimmäiset sadot poimittiin 2010.
Syysvehnälajikkeet leipäviljantuotantoon
(Maaseudun tulevaisuus, 2011)
Myllyvehnän pitää sisältää riittävästi valkuaista ja sakoluvun on oltava vähintään 180. Lajikkeen leivontaominaisuuksien pitää olla hyvät. Syysvehnälajikkeista viljellyimmällä eli Urholla on virallisissa lajikekokeissa ...
Uudet timoteilajikkeet yleistyvät vähitellen
(Maaseudun tulevaisuus, 2011)
Timotein lajikevalikoima on laajentunut viime vuosina. Tarjolla on sekä kotimaassa että Pohjoismaissa jalostettuja lajikkeita. Uusien timoteilajikkeiden siementuotanto käynnistyy hitaasti ja kestää vuosia, ennen kuin ...
Syysrukiista ei ole tulossa lajikeuutuuksia
(Maaseudun tulevaisuus, 2011)
Syysrukiin lajikevalikoimaan ei ole tänä vuonna tulossa uutuuksia. Vuonna 2010 syysruista viljeltiin 20 183 ha alalla. Elvin osuus alasta oli 22 %, Riihen 17 % ja Amilon 15 %.