Haku
Viitteet 1-10 / 99
Mansikantaimien lisäystapa ei vaikuta niiden talvenkestävyyteen
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Mansikan talvivaurioihin on kiinnitetty viime aikoina entistä enemmän huomiota. Osittain tämä johtuu uusien, oloissamme arkojen lajikkeiden yleistymisestä viljelyssä. On herännyt myös kysymys, miten taimityyppi vaikuttaa ...
Satakuntalaisilla porkkanatiloilla tarkkaillaan tuholaisia
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Tuholaistarkkailulla on pitkät perinteet, mutta säännöllinen tarkkailu liima-ansojen avulla on lisääntynyt vasta viime vuosina. Oikein ajoitetuilla kasvinsuojelutoimilla pyritään vähentämään sekä viljelijöiden kasvinsuojeluun ...
Pellava pehmustaa high-techiä
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Suomessa viljelty kuitupellava soveltuu pakkausteollisuuteen kuituvalosten raaka-aineeksi. Kuituvaloksia voidaan käyttää esimerkiksi kevyiden matkapuhelinten myyntipakkauksissa. Pellavan käyttöä pakkausmateriaalina ...
Tuholaistarkkailu kannattaa puutarhayrityksessä
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Tuholaistarkkailulla on merkittävä asema puutarhayrityksen tuotannon kehittämisessä. Tarkkailun avulla voidaan optimoida kasvinsuojelutoimenpiteet. Tiiviin tarkkailun myötä voidaan luopua varman päälle tehtävistä ...
Kokoviljarehua lypsylehmien ruokintaan
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Kokoviljasäilörehu tehdään viljakasvustosta taikinatuleentumisvaiheessa samoilla koneilla ja säilöntäaineilla kuin nurmisäilörehu. Kokoviljarehu soveltuu myös lypsylehmien ruokintaan. Energia-arvo kuitenkin vaihtelee ...
Tärkkelysperuna Saturna pitää pintansa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Saturna on ollut jo pitkään valtalajike tärkkelysperunan tuotannossa. Saturnan jälkeen yleisin tärkkelyslajike on runsaasti tärkkelystä sisältävä Posmo. Myöhäinen Kardal on vakiinnuttanut asemansa eteläisessä Suomessa ...
Tihkukastelu lisää perunan satoa ja parantaa sen laatua
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Kesällä 2000 Pyhäjoella olleessa kenttäkokeessa selvitettiin MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman ja Pyhäjoen Kantaperuna Oy:n yhteistyönä perunan tihkukastelua. Tutkimus lienee ensimmäinen laatuaan Suomen oloissa. ...
Onko kokoviljasta nurmituotannon tehostajaksi tai haastajaksi?
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Etenkin Etelä-Suomessa voidaan saada syksyllä nurmisato kokoviljan korjuun jälkeen. Eri asia kuitenkin on, kuinka suuri tämä sato on. Nurmi-kokoviljaseoskasvusto voi parantaa kokoviljan ruokinnallista laatua. Mutta ...
Viherlannoitus ja oikea esikasvi takaavat luomurukiin sadon
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Luomuruis kasvaa hyvin, kun se saa viherlannoitusta ja sen esikasveina viljellään typpeä sitovia rehukasveja. Myös karjanlantaa kannattaa antaa syksyllä, jos rukiin esikasvina on vilja. Tällöin ruiskasvusto kuitenkin ...
Typpi saa mustaherukan marjomaan
(Maaseudun Tulevaisuus, 2001)
Mustaherukkalajike Melalahti antaa hyvän vastineen sopivan pienelle typpilannoitukselle. MTT:n Lapin tutkimusaseman kokeissa suurin marjasadon lisäys saatiin, kun typpeä annettiin 10 kiloa hehtaarille. Talvehtimisvaurioita ...