Haku
Viitteet 1-10 / 109
MTT Maaningan tutkimusalusta vihittiin käyttöön
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Ilmassa oli juhlan tuntua, kun maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila leikkasi vihkiäisnauhan poikki MTT:n uuden 120 lehmän tutkimuspihaton ja biokaasureaktorin edustalta Maaningan Halolassa.
Jakojuuriviljelytekniikka nostaa kurkun satotasoa
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
MTT:ssä kehitetty uusi viljelytekniikka nostaa kurkun kesäsatoa jopa viidenneksellä. Jakojuuriviljelyksi kutsuttu menetelmä perustuu siihen, että kasvin juuret kasvavat kahteen erilliseen osioon jaetussa kasvualustassa.
Juuso on yhä eniten viljelty kevätruis
(Maaseudun tulevaisuusMaaseudun tulevaisuus, 2009)
Viime vuonna ruista viljeltiin noin 23 000 hehtaarin alalla. Tästä noin 5 000 hehtaaria oli kevätruista. Viljellyin lajike oli yhä Juuso. Satoisin oli puolestaan Arantes.
Mallasohran viljely on lisääntynyt
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Mallasohran laatutekijöistä tärkeimmät ovat jyväkoon tasaisuus ja isojyväisyys, sopiva valkuaispitoisuus sekä riittävä itävyys. Suurin osa mallasohrista on kaksitahoisia, mutta Polartop-lajike edustaa monitahoista ...
Kaurauutuuksista löytyy korrenlujuutta
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Vuonna 2009 lajikelistalle on pyrkimässä kolme kaurauutuutta, joiden kaikkien lakoisuus on alle 21 %. Runsas lakoutuminen on kauroilla paha ongelma, sillä noin puolet lajikelistalla olevista kauroista lakoutuu yli 30 %. ...
Kevätrypsin ja -rapsin viljelyä voidaan lisätä
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Viljelyyn on saatu uusia öljykasvilajikkeita. Niiden tärkeimmät ominaisuudet ovat satoisuus, öljypitoisuus, lehtivihreäpitoisuus ja kevätrapsilla kasvuaika. Kevätrypsiä voidaan viljellä aina III-viljelyvyöhykkeelle asti. ...
Uudet syysvehnälajikkeet Arktika ja Veeti kestävät talvea
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Talvehtimisolot vaihtelevat Suomessa suuresti. Välillä on lämmintä ja vesisadetta, välillä taas pakkanen koettelee talvehtivia kasvustoja. Lumeton maa ja leutoa säätä seuraava kova pakkanen voivat olla tuhoisia ...
Talvet koettelevat syysruista
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Vuonna 2008 korjatusta 17 720 hehtaarin syysruisalasta oli Amiloa 22,7 %, Elviä 21,9 % ja Riiheä 16,8 %. Amilon pitkään jatkuneen suosion takana on sen ylivoimainen sakoluvun kestävyys. Sitä ei ole heikentänyt edes sen ...
Sähkönjohtavuus kertoo pellon maalajien vaihtelusta
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Tekniikan kehittyessä viljelijöillä on mahdollisuus tehdä satokarttoja peltolohkoiltaan ja säätää panosten käyttöä paikkakohtaisesti. Säädön tueksi tarvitaan uusia välineitä, joilla saadaan tietoa maan ominaisuuksien ...
Posmosta tuli tärkein tärkkelysperunalajike
(Maaseudun tulevaisuus, 2009)
Jo pitkään viljellystä Posmo-lajikkeesta on tullut tärkkelysperunan valtalajike. Posmo hyötyy pitkistä ja lämpimistä kasvukausista, jollaisia 2000-luvun kesät ovat pääsääntöisesti olleet.