Haku
Viitteet 1-7 / 7
Vanhojen pellonmetsitysten tila Länsi-Suomessa.
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1996)
Länsi-Suomessa 1970-luvun vaihteessa tehdyistä pellonmetsityksistä valittiin satunnaisesti 13 mänty-, 10 kuusi- ja 17 rauduskoivualaa. Metsitykset inventoitiin 23 kasvukautta istutuksen jälkeen. Mänty oli vallitsevana enää ...
Kuusen- ja koivuntaimien alkukehitys korven uudistamisaloilla.
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1995)
Taimien alkukehitystä tutkittiin 1980-luvulla viidellä korpisuon uudistusalalla Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Avohakkuun seurauksena tutkimuskohteille vakiintui runsaasti hieskoivua ja vaihtelevasti kuusialikasvosta ...
Lyhytpäiväkäsittely kuusen paakkutaimien kasvatuksessa.
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1994)
Lyhytpäivä (LP)-käsittelyn soveltuvuutta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) paakkutaimien kasvatukseen tutkittiin taimitarhalla kahden kasvukauden aikana. Tutkittavina olivat maalis-, huhti- ja kesäkuussa kylvetyt, taimitarhaan ...
Kaksijaksoisen kuusi-koivu-sekametsikön kasvu.
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1995)
Tutkimuksessa tarkasteltiin nuoren kuusikon kasvattamista koivuylispuuston alla. Tutkimusongelmana oli selvittää, kuinka paljon tiheydeltään ja kooltaan vaihteleva koivuylispuusto tuottaa puuta ja kuinka paljon se hidastaa ...
Kuusten kuivuminen ei ole uusi ilmiö.
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1996)
Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964-1993.
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1996)
Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat männyn ja kuusen kasvun alentuneen Suomen eteläosassa selvästi 1990-luvun alussa. Käsitystä kuusten vaikeuksista tukevat eri puolilla Etelä-Suomea löytyvät ...
Pellonmetsitysten onnistuminen Lapissa.
(Metsäntutkimuslaitos, 1993)