JulkaisutyyppiMetlan julkaisusarjatA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Viitteet 21-37 / 37
-
Metsäojitusalueiden tila ja puuston kehitys yksityismailla kolmen metsälautakunnan alueella.
Folia Forestalia : 1 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1995)Kolmen metsälautakunnan (Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu) alueelle vuosina 1973–1978 perustetut 254 metsikkökoealaa inventoitiin kahdesti noin 10 vuoden aikavälillä yksityismaiden metsäojitusalueiden tilan ja puuston ... -
Metsätalouteen suuntautuminen maatilataloudessa.
Folia Forestalia : 2 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1994)Tutkimuksen taustan muodostaa maatalouden sopeuttamistarve. Tutkimuksessa tarkastellaan viljelijöiden kokemia mahdollisuuksia suuntautua maataloudesta metsätalouteen. Aineisto kerättiin postikyselyllä keväällä 1992 ja se ... -
Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharvennusta käyttäen.
Folia Forestalia : 1 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1994)30-vuotiaan kylvömännikön ensiharvennuksena tutkittiin kolmea harvennustapaa: alaharvennusta, laatuharvennusta ja yläharvennusta. Oksaisuuden ja puun koon välinen voimakas riippuvuus aiheutti sen, että yläharvennus ja ... -
Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964-1993.
Folia Forestalia : 4 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1996)Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat männyn ja kuusen kasvun alentuneen Suomen eteläosassa selvästi 1990-luvun alussa. Käsitystä kuusten vaikeuksista tukevat eri puolilla Etelä-Suomea löytyvät ... -
Nuorten metsien metsänhoidollinen tila ennen kunnostushakkuuta ja sen jälkeen Keski-Pohjanmaan ojitusalueilla.
Folia Forestalia : 1 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1995)Tutkimuksessa inventoitiin 26 mäntyvaltaista ja 17 hieskoivuvaltaista nuoren metsän kunnostuskohdetta Keski-Pohjanmaalla. Tavoitteena oli arvioida ylitiheänä kasvaneiden puustojen elpymiskykyä kunnostushakkuiden jälkeen ... -
Otantamenetelmien vaikutuksia leimikon hinnoitteluun ja menetelmä puunostajan hinnoittelukustannusten laskemiseksi.
Folia Forestalia : 2 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1996)Työssä tutkittiin relaskooppiotannan, ympyräkoealaotannan ja lähimpien puiden otannan ominaisuuksia leimikon hinnoittelussa. Otantamenetelmiä tutkittiin simuloimalla maasto-otantoja viidestä eri leimikosta, jotka on mitattu ... -
Palleauraus ja täydennysistutus uudistamistuloksen parantamisessa Kuusijoen näytealalla Pohjois-Suomessa.
Folia Forestalia : 2 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1995)Kuusijoen täydennysviljelykoe perustettiin vuonna 1972, ja sen tarkoituksena oli selvittää puulajin ja palleaurauksen vaikutusta täydennysviljelytaimien menestykseen. Koealue jaettiin kahteen lohkoon, joista toinen jätettiin ... -
Peltojen metsänistutuksen yksityistaloudellinen kannattavuus.
Folia Forestalia : 1 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1994)Tutkimuksessa selvitettiin peltojen metsityksen yksityistaloudellinen kannattavuus eri puolilla maata. Viljelypuulajeina käytettiin mäntyä, kuusta ja rauduskoivua. Kannattavuus määritettiin sekä metsänomistajan itse ... -
Pensaskarpalon viljely, rikkakasvisukkessio ja rikkakasvillisuuden torjunta turvetuotannosta vapautuneella suolla.
Folia Forestalia : 3 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1996)Käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle istutettiin pensaskarpalopistokkaita (<i>Vaccinium macrocarpon</i> Ait.) 3,8 hehtaarin alueelle keväällä 1991. Pensaskarpaloviljelmällä tutkittiin karpaloiden kasvua, kasvuominaisuuksia ... -
Porojen talvilaitumet Suomen poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa 1990-luvun alussa.
Folia Forestalia : 4 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1996)Porojen talvilaitumia on arvioitu valtakunnan metsien inventoinnissa 1970-luvulta lähtien kolme kertaa. Tässä julkaisussa käsitellään uusinta laidunarviointia. Tutkimusta ei tehty Perä-Lapista (Utsjoki, Inari ja Enontekiö). ... -
Puunhankinnan suunnittelujärjestelmät suomalaisissa puunhankintaorganisaatioissa.
Folia Forestalia : 1 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1995)Tutkimus on katsaus 13 suomalaisen puunjalostusyrityksen puunhankinnan suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiin vuonna 1992. Puunhankinnan suunnittelujärjestelmiä tarkastellaan tietokoneavusteisen päätöksenteon ... -
Puuston tasearvon käsittely metsälön tilinpäätöksessä - menetelmien vertailua.
Folia Forestalia : 3 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1995)Tutkimuksessa vertailtiin eri vaihtoehtoja puuston omaisuusarvon ja sen tilikausittaisen muutoksen käsittelemiseksi metsälön tuloslaskelmassa ja taseessa. Eri puutasemenetelmien soveltuvuutta metsätalouden tilakohtaisen ... -
Päätehakkuiden kuviorajojen päivitystarkkuus.
Folia Forestalia : 4 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1996)Tutkimuksessa selvitettiin satelliittikuvan, ilmakuvan ja satelliittipaikannuksen tarkkuutta päätehakkuiden kuviorajojen päivityksessä. Lisäksi tutkittiin käytännön päivittämättömän kuvioinnin luotettavuutta hakkuiden ... -
Turpeentuhka kangasmaan lannoituksessa.
Folia Forestalia : 2 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1994)Puuntuhkalla on typpirikkailla turvemailla saatu aikaan voimakas ja pitkäaikainen maanparannusvaikutus. Puuntuhkan vaikutus johtuu sen tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnesisällöstä, joka samalla pienentää turpeen ... -
Työtavan vaikutus hakkuukoneen tuotokseen ja hakkuutähteen kasautumiseen.
Folia Forestalia : 2 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1994)Hakkuutähteen korjuu energiapuuksi päätehakkuualoilta edellyttää yksioteharvesterityön uudelleen organisointia. Uusien työtapojen tavoitteena on saada hakkuutähteet keruutyötä helpottaviin kasoihin. Työtapojen vaikutus ... -
Vanhojen pellonmetsitysten tila Länsi-Suomessa.
Folia Forestalia : 2 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1996)Länsi-Suomessa 1970-luvun vaihteessa tehdyistä pellonmetsityksistä valittiin satunnaisesti 13 mänty-, 10 kuusi- ja 17 rauduskoivualaa. Metsitykset inventoitiin 23 kasvukautta istutuksen jälkeen. Mänty oli vallitsevana enää ... -
Vuorovaikutteinen heuristinen optimointi yksityismetsien suunnittelussa.
Folia Forestalia : 3 (MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1996)Artikkelissa esitetään HERO-nimisen heuristisen optimointimenetelmän sovellus vuorovaikutteiseen metsäsuunnitteluun. Vuorovaikutteisessa eli interaktiivisessa yksityismetsien suunnittelussa metsänomistaja ja suunnittelija ...