Role of benchmark technology in sustainable value analysis An application to Finnish dairy farms
Kuosmanen, Timo; Kuosmanen, Natalia (2009)
Kuosmanen, Timo
Kuosmanen, Natalia
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
18
Numero
3-4
Sivut
302-316
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311180
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311180
Tiivistelmä
Kestävä kehitys on monitahoinen käsite, johon sisältyy taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuudet. Yritystoiminnan kestävyyden mittaaminen on todettu tärkeäksi, mutta myös haastavaksi ongelmaksi. Yksi varteenotettavimmista kestävyyden mittaustavoista on Figgen ja Hahnin kehittämä sustainable value (SV) menetelmä. Artikkelin kirjoittajat ovat aikaisemmassa tutkimuksessaan kritisoineet alkuperäisen SV-estimaattorin rajoittavia lineaarisuusoletuksia. Nämä oletukset voidaan välttää kirjoittajien kehittämän yleistetyn SVmenetelmän avulla, joka mahdollistaa epälineaaristen vertailuteknologioitten käyttämisen ja niiden empiirisen estimoinnin. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida vaihtoehtoisia parametrisia ja paramerittomia menetelmiä vertailuteknologian estimointiin yleistetyn SV-analyysin viitekehikossa. Kahdeksaa erilaista vertailuteknologian estimointiin yleisesti käytettyä menetelmää sovellettiin 332 suomalaisen maitotilan empiiriseen aineistoon. Kullakin menetelmällä saatujen tulosten perusteella laskettiin SV-indeksin arvot kullekin tilalle. Vaihtoehtoisia estimointimenetelmiä arvioitiin kriittisesti sekä ekonometrisen teorian että empiiristen tulosten valossa. Tulosten perusteella voidaan vetää seuraavat johtopäätökset: 1) Eri menetelmillä määritettyjen SV-indeksien korrelaatiot ovat korkeita ja positiivisia, joten eri menetelmillä arvioidut tilojen paremmuusjärjestykset kestävyyden suhteen ovat pitkälti yhdenmukaisia. 2) Parametrittomat menetelmät pystyvät joustavuutensa ansiosta selittämään suuremman osuuden (hehtaarikohtaisen) tuotoksen vaihtelusta tilojen välillä kuin vastaavat parametriset menetelmät. 3) Regressiomallien jäännöstermien jakaumat ovat vinoja. Keskimääräinen vertailuteknologia antaa siten tässä aineistossa harhaisen kuvan tilojen tuotantomahdollisuuksista. 4) Satunnaisvirheitten huomioon ottaminen kestävyyden määrittämisessä parantaa tulosten luotettavuutta.