Paikkatietosovelluksesta apua viljelyn suunnitteluun
Thessler, Sirpa; Ikonen, Arsi; Huitu, Hanna; Keskitalo, Marjo; Ruokokoski, Pentti; Ojanen, Hannu (2007)
Thessler, Sirpa
Ikonen, Arsi
Huitu, Hanna
Keskitalo, Marjo
Ruokokoski, Pentti
Ojanen, Hannu
Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous
Numero
110
Sivut
p. 189-201
MTT
2007
Tiivistelmä
Viljelyn suunnittelu on monitavoitteista toimintaa, jossa pyritään huomioimaan tuotannolliset, taloudelliset, ympäristönsuojelulliset ja esteettiset näkökohdat. Tällaisten monimutkaisten, tiettyyn paikkaan sidottujen ongelmien ratkaisuun paikkatietojärjestelmät ovat tehokas työkalu. Viljelykasvien sijoittelua peltolohkoille voidaan tarkastella maa-alueiden soveltuvuuden näkökulmasta. Soveltuvuutta selvitettäessä hyödynnetään yleisesti kartografista mallinnusta. Tässä työssä laadittiin viljelykasvisuositukset Jokioisten kartanoiden Lintupajun tilan kuudelletoista peltolohkolle. Tavoitteena oli sijoittaa fosforikuormituksen vähentämisen ja monimuotoisuuden lisäämisen näkökulmista soveltuvin kasvi oikealle peltolohkolle. Koekasveina olivat rehuohra ja kahdeksan erikoiskasvia. Karttamuotoiset viljelysuositukset laadittiin käyttäen kolmea strategiaa: A) fosforikuormitus vesistöihin minimoitiin, B) tilan peltojen monimuotoisuus maksimoitiin ja C) annettiin yhtäläinen painoarvo sekä fosforikuormituksen minimoinnille että monimuotoisuuden maksimoinnille. Tulokset osoittivat, että fosforikuormitusta vähentävät eri kasvilajit kuin monimuotoisuutta lisäävät. Eri strategioiden mukaiset viljelysuositukset olivatkin hyvin erilaiset, eikä yhdellekään lohkolle esitetty A- ja B-strategioiden mukaisissa suosituksissa samaa kasvilajia. Tavoitteiden lisäksi kasvilajien indeksointi ja eri tavoitteiden paino-arvot vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen. Niiden määrittelyyn onkin jatkossa kiinnitettävä huomiota. Kartografinen malli soveltuu menetelmänä viljelysuunnittelun apuvälineeksi, joskaan mallin tarkkuutta ei tässä työssä arvioitu. Tutkimuksessa käytetty malli oli pilottiluontoinen, eikä vielä sovellu käytännön työkaluksi, sillä se jättää huomiotta monia käytännön viljelyn näkökulmasta ensisijaisia tekijöitä. Jatkossa mallia on tarkoitus kehittää siten, että viljelyyn keskeisesti vaikuttavat tekijät tulevat huomioiduiksi ja mallissa voidaan hyödyntää viljelijän keräämiä tietoja peltolohkoilta.
Collections
- Julkaisut [85599]