Kettujen hallikasvatus
Korhonen, Hannu. T.; Kivinen, Tapani; Rekilä, Teppo; Jauhiainen, Lauri (2006)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Korhonen, Hannu. T.
Kivinen, Tapani
Rekilä, Teppo
Jauhiainen, Lauri
Sivut
[2]
2006
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perinteisen varjotalon ja hallin eroja ja yhteneväisyyksiä kasvatusympäristönä. Vertailututkimus varjotalon ja hallin välillä suoritettiin MTT:n tutkimusasemalla Kannuksessa. Alueelle oli rakennettu tutkimuskäyttöön 1200 brutto-m2 suuruinen hallirakennus, johon sijoitettiin 464 häkkipaikkaa. Suunnittelussa rakennukseen etsittiin uusia, aikaisemmin kokeilemattomia ratkaisuja lannanpoiston, ilmanvaihdon sekä luonnonvalon saannin suhteen. Myös häkkirakenteissa ja vedenjakelussa tehtiin uusia innovaatioita. Koejärjestelyssä vanhoista kettuvarjotaloista yksi otettiin vertailukäyttöön. Varjotalon ja hallin välimatka toisistaan oli noin 100 m. Kumpikin rakennus oli täynnä kettuja. Varsinainen tutkimusryhmä sisälsi siitoskaudella 50 ja kasvatuskaudella 100 sinikettua molemmissa rakennuksissa. Kumpiakin ryhmiä ruokittiin samoilla rehuilla ja molemmissa rakennuksissa tehtiin samat fysikaaliset havainnot. Varjotalosta ja hallista mitattiin lämpötila ja suhteellinen kosteus, pölyisyys, valoisuus, ja ammoniakki. Ilman laatu arvioitiin aistinvaraisesti. Ilman liike eli tuulen nopeus mitattiin sisä- ja ulkotilasta. Ulkoilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta varten oli verrokkimittari läheisen huoltorakennuksen varjonpuoleisella seinällä. Lämpötila ja kosteusmittaukset kestivät kaksi vuotta ja vetoon ja valoisuuteen liittyvät mittaukset yhden vuoden. Eläimistä mitattiin keskeisimmät tuotantoon ja hyvinvointiin liittyvät parametrit kuten kasvu, rehunkulutus, lisääntyminen, nahkaominaisuudet, käyttäytyminen, stressi ja terveydentila. Lämpötila varjotalossa on käytännössä sama kuin ulkona yleensä. Kesän kuumina päivinä varjotalo on hieman viileämpi. Halli on talvella aavistuksen lämpimämpi kuin varjotalo tai ulkotila ja kesällä vain hieman viileämpi kuin ulkotila. Lämpötilaerot varjotalon ja hallin välillä ovat vain muutamia asteita ääritilanteissa. Suhteellinen kosteus käyttäytyy varjotalossa ja hallissa samalla tavalla kuin ulkona. Ilman liike on varjotalossa vähäisempää kuin ulkotilassa ja heikkenee merkittävästi hallissa. Hallin ilmanvaihto perustuu luonnollisen ilmanvaihdon periaatteeseen ja se on herkkä tuulelle tai sen puutteelle. Ilman tulo- ja poistumisreittejä ei pystytty yksiselitteisesti selvittämään, mutta oletettavaa on, että ilma liikkuu vapaasti ja ennustamattomasti kaikista käytettävissä olevista aukoista tuuliolosuhteiden mukaan. Tästä syystä pölyisyys on suurempaa hallissa kuin varjotalossa. Ammoniakkia oli havaittavissa hallissa lähinnä lannanpoiston yhteydessä. Valoisuus alkoi lisääntyä varjotalossa noin kuukautta aikaisemmin kuin hallissa. Hallin valoisuus ohitti kuitenkin varjotalon tilanteen huhtikuun lopulla. Eläimet kasvoivat hallissa paremmin kuin varjotalossa. Nahkaominaisuuksissa halli- ja varjotalokettujen välillä ei ollut oleellista eroa. Hallissa ketut käyttävät hyllyjä selvästi vähemmän kuin varjotalossa. Hallissa ketut ovat myös hieman passiivisempia. Muilta osin käyttäytymisessä ei ilmennyt eroja. Ketut näyttävät sopeutuvan hyvin halliolosuhteisiin. Halli on alkukeväästä pimeämpi kuin varjotalo joten ketut tulevat hieman myöhemmin kiiman. Lisääntymistulos hallissa näyttää vaihtelevan vuosittain enemmän kuin varjotalossa. Erityisesti kasvatuskaudella halli sopii hyvin siniketun tuotantoon. Hallirakentamisen perusmotiivina oli luoda turkistarhaukseen pohjavesiä pilaamaton tiivispohjainen tuotantotila, jossa hoitajan työsuoritus voi tapahtua hallitusti sääolosuhteilta suojassa. Hallin tulee olla suunniteltu siten, että hoitokäytävillä on riittävä mitoitus ruokinta- ja lannanpoistoajoneuvoja varten. Häkkipaikan hinta on tärkeä seikka verrattaessa hallia ja varjotaloa. Varjotalo on selkeästi edullisempi, mutta ympäristönäkökulmasta vanhanaikainen ja riskialtis. Halli pitäisikin saada rakennetuksi mahdollisimman edullisesti. Kannuksen kettuhallin runko- ja vesikattorakenteet tehtiin puusta, ja puutavaran osuus hallin hinnasta oli vain 19000 eli 14,5 %. Hallirakennus maksoi 131000 , mikä merkitsi 111 hyötyneliömetriä kohden. Hintaa voidaan pitää hyvin edullisena. Sisustus eli häkit ja juottolaitteet maksoivat 39000 , jolloin koko tuotantovalmis halli maksoi yhteensä 170000 . Häkkipaikan hinnaksi tuli siten 366 .
Collections
- Julkaisut [85621]