• Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Ryhmäkoon ja eläintiheyden vaikutus kasvavien lihanautojen tuotantoon ja hyvinvointiin

Tuomisto, Leena; Huuskonen, Arto; Mononen, Jaakko; Kauppinen, Risto; Ahola, Leena; Martiskainen, Paula (2004)

 
Tweet Linkki tietueeseen
 
Linkki tietueeseen
Avaa tiedosto
met54.pdf (639.5Kt)
Lataukset 


Tuomisto, Leena
Huuskonen, Arto
Mononen, Jaakko
Kauppinen, Risto
Ahola, Leena
Martiskainen, Paula

Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous

Numero
54

Sivut
s. 25-53


MTT
2004
Näytä kaikki kuvailutiedot

Kuvaus

v
ok
Myynti MTT tietopalvelut
Tiivistelmä
Lihanautojen kasvattaminen ryhmässä on yleistä ja suositeltavaa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin ryhmäkoon ja eläintiheyden vaikutusta kasvavien lihanautojen tuotantoon ja hyvinvointiin. Tutkimusten perusteella pieni ryhmäkoko (noin 5-20 eläintä) on turvallinen valinta nautojen tuotannon kannalta. Tätä suurempien ryhmäkokojen osalta kaivattaisiin lisätutkimuksia. Jotta eläinten väliset sosiaaliset suhteet säilyisivät vakaina, pieni ryhmäkoko on suurta suositeltavampi. Suuria ryhmäkokoja käytettäessä tilaa tulisi olla runsaasti, jotta eläimet voivat halutessaan muodostaa pienempiä alaryhmiä. Naudat sietävät paremmin tuttuja eläimiä, minkä vuoksi eläinryhmiä ei tulisi sekoittaa missään kasvatuksen vaiheessa. Eläintiheyden kasvaminen vaikuttaa negatiivisesti lihanautojen kasvuun, rehunkulutukseen ja rehuhyötysuhteeseen. Tuotannon heikkenemisen on esitetty johtuvan ahtauden aiheuttamasta stressistä. Korkeassa eläintiheydessä eläimet tallaavat herkemmin toistensa häntiä ja ovat likaisempia. Makuutilan puutteessa eläinten makuulla viettämä aika vähenee. Lisäksi korkeassa eläintiheydessä ryhmän makuukäyttäytyminen muuttuu epäsynkronisemmaksi ja makaavien eläinten häirintä lisääntyy. Tutkimustulosten perusteella Suomen eläinsuojelusäädösten vähimmäistilasuositukset (1,8-4,0 m2/eläin eläinten koosta ja karsinatyypistä riippuen) lihanautojen tilantarpeesta ryhmäkasvatuksessa muodostavat ehdottoman eläintiheysminimin lihanautojen kasvun varmistamiseksi. Lajinmukaisemman käyttäytymisen mahdollistamiseksi tilaa tulisi olla suosituksiakin enemmän. Varsinkin rakolattiakasvatuksessa lisätila parantaisi lihanautojen terveyttä ja voisi vaikuttaa myönteisesti myös eläinten kasvuun. Etenkin kasvatuksen loppuvaiheessa lihanaudoilla tulisi olla käytössään vähimmäistilasuosituksiakin suurempi karsinatila.
 
Collections
  • Julkaisut [79021]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto