Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarviointi
Silvenius, Frans; Koskinen, Nita; Kurppa, Sirpa; Rekilä, Teppo; Sepponen, Juhani; Hyvärinen, Helena (2011)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Silvenius, Frans
Koskinen, Nita
Kurppa, Sirpa
Rekilä, Teppo
Sepponen, Juhani
Hyvärinen, Helena
2011
Tiivistelmä
Tässä elinkaaritarkastelussa arvioitiin, standardeja ISO 14040 ja ISO 14044 noudattaen, yhden minkin ja ketun asusteeseen ommellun nahan tuotantoketjun ympäristövaikutukset kasvihuonekaasujen ja edelleen hiilijalanjäljen, rehevöittävien päästöjen ja edelleen ravinnevaikutuksen ja happamoittavien päästöjen ja edelleen happamoitumispotentiaalin osalta. Lisäksi tarkasteltiin toksisia ja ekotoksisia Raportti Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:lle ja Turkistuottajat Oyj:lle, 1.4.2011 s.28/43 kuormituksia. Resurssien käytön osalta tarkasteltiin tärkeimmän rehuraaka-aineen vaihtoehtoista hyödyntämistä ja vaihtoehtoisten hyödyntämisten ympäristövaikutuksia. Lopuksi tuotetun minkin- ja ketunnahan ympäristövaikutuksia verrattiin muun kulutuksen ympäristövaikutuksiin ja turkispukineen ympäristövaikutuksia vaihtoehtoisten pukineiden ympäristövaikutuksiin. Turkisasusteeseen käytetyn minkin- tai ketunnahan tuotantoketjun hiilijalanjälki on pienehkö verrattaessa sitä muun tavanomaisen kulutuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen. Minkinnahan hiilijalanjälki vastaa keskimääräisen suomalaisen kuluttajan yhden päivän hiilijalanjälkeä ja ketunnahan hiilijalanjälki vastaavasti kuluttajan 3 päivän hiilijalanjälkeä. Turkistuotantoketjussa syntyy happamoittavia päästöjä erityisesti turkiseläinten lannasta ja virtsasta haihtuvan ammoniakin vuoksi. Turkistuotantoketjulla on selkeästi vesistöjä rehevöittäviä ravinnepäästöjä vähentävä vaikutus. Minkinrehussa käytettävän kalan mukana poistuu ravinteita viisikertainen määrä suhteessa minkinnahan elinkaaren ravinnepäästöihin. Ketunnahan kohdalla vastaava ravinnepoistuma on yli nelinkertainen suhteessa ketunnahan elinkaaren ravinnepäästöihin. Kasvihuonekaasut Asusteeseen käytetyn minkinnahan tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat 28 kg CO2- ekvivalenttia/nahka ja vastaavan ketunnahan kasvihuonekaasupäästöt 83 kg CO2- ekvivalenttia/nahka Näistä minkinnahan hiilijalanjälki vasta melko tarkoin keskimääräisen suomalaisen kuluttajan päivittäistä hiilijalanjälkeä ja ketunnahan ilmastokuormitus noin kuluttajan kolmen päivän kuormitusta. Vaihtoehtotuotteiden hiilijalanjälki on turkistuotteita pienempi; pienimmillään vain noin viidesosa erityisesti minkkiturkin hiilijalanjäljestä. Lämmöneristyskyvyn huomiointi muuttaisi varmasti tuloksia jompaankumpaan suuntaan. Lisäksi tuotteiden loppukäsittelyä ei huomioitu tutkimuksessa. Erona tuotteilla on se, että turkistuotteet on valmistettu uusiutuvasta raaka-aineesta. Ketun- ja minkinnahan tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöissä merkittävin tekijä on lannan käsittelyn sisältämä typpioksiduuli ja happamoittavissa päästöissä lannan käsittelyssä haihtuva ammoniakki. Lannan sisältämästä typestä osa haihtuu ammoniakkina ja osa typpioksiduulina. Tässä tutkimuksessa typen haihdunnan mallintamiseen on käytetty IPCC:n (1997) ja (2000) ja Suomen ammoniakki-inventaarion lukuja. Vesistöjä rehevöittävät ravinteet Minkin- ja ketunrehussa raaka-aineena käytetään silakkaa, jolloin kalastuksessa merestä poistuu typpeä ja fosforia. Poistaessaan ravinteita vesistöstä minkinnahan tuotantoketju korvaa tämän tutkimuksen mukaan 57 keskimääräisen lounasaterian rehevöittävän kuormituksen. Kettunahan tuotantoketju puolestaan korvaa vastaavasti 78 keskimääräisen lounasaterian kuormituksen. Kalastetun silakan mukana Itämerestä poistuu 3,6 % fosforin ja 1,4 % typen kokonaiskuormituksista Suomessa. Vastaavasti turkiselinkeinon vuosittaiset ravinnepäästöt taas ovat Maa- ja metsätalousministeriön mukaan 1,1 % fosforin kokonaiskuormituksista ja 0,6 % typen kokonaiskuormituksista. Rehevöittävät päästöt ovat vaihtoehtoisten tuotteiden tuotantoketjussa lähes merkityksettömät, mutta vastaavaa rehevöitymistä vähentävää sivuvirtojen käyttömahdollisuutta niiden tuotannossa ei ole.
Collections
- Julkaisut [85621]