Lisäpellon etäisyyden vaikutus viljelyn kustannuksiin ja pellon hankintahintaan
Sairanen, Mikko (1998)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Sairanen, Mikko
Julkaisusarja
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, Selvityksiä
Numero
2/98
Sivut
38 p
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
1998
Kuvaus
Maatalouden liiketaloustieteen pro gradu -tutkielma, jonka ohjaajana toimi professori Matti Ylätalo. Tutkimus tehtiin MTTL:ssä
Tiivistelmä
Maatalouden rakennekehityksen yksi keino on tilakoon kasvattaminen lisäpeltoa hankkimalla. Suomen olosuhteissa on yleistä, että lisäpeltoa ei ole saatavissa läheltä. Mitä kannattaa maksaa kaukana olevasta pellosta? Asiaa on selvitetty maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa laskemalla etäisyyden aiheuttamat kustannukset maidontuotantoa ja viljanviljelyä harjoittavilla tiloilla. Tulosten perusteella pellon etäisyys on merkittävä kustannustekijä, ja sen tulisi vaikuttaa pellosta maksettavaan hintaan ja vuokraan. Esimerkiksi 16 lehmän maitotilalla 5 hehtaarin sijainti 10 km:n päässä aiheuttaa vuodessa lähes 1000 markan lisäkustannuksen hehtaaria kohden. Viljatilalla vastaava lisäkustannus on vuodessa noin 500 mk/ha. Ero johtuu pääosin siitä, että viljanviljelyssä pellolla käyntikertoja on vähemmän. Tutkimuksessa selvitettiin myös aktiivitilojen lisäpellon hankintaa vuosina 1995 ja 1996. Tulosten mukaan etelän viljatilat maksoivat lisäpeltohehtaarista keskimäärin 17 750 mk ja maitotilat 15 500 mk. Keskimääräinen etäisyys talouskeskuksesta lisäpellolle oli viljatilalla 2,0 km ja maitotilalla 1,5 km. Kaukana olevia peltoja mieluummin vuokrattiin kuin ostettiin. Oletettavasti johtuen sijaintitekijästä, maitotilat saavat vuokrattua peltoa lähempää ja halvemmalla kuin viljatilat. Lisäpellon etäisyydellä ei ollut selvää vaikutusta pellosta maksettavaan hehtaarihintaan. Tämä lienee pitkälti seurausta siitä, että peltoa tulee myyntiin kysyntään nähden liian vähän: jos lisäpeltoa haluaa, siitä on maksettava käypä markkinahinta. Lisäpeltoa hankitaan harvoin yli 12 kilometrin etäisyydeltä tilan talouskeskuksesta. Kun osto tai vuokraus tehdään näin kaukaa, etäisyys jo ennestään hallinnassa olevalle pellolle on useimmiten lyhyt. Tällöin etäisyydestä aiheutuvaa haittaa pienentää se, että samalla suunnalla olevia peltoja voidaan viljellä samoilla käyntikerroilla. Monissa tapauksissa kaukana sijaitsevan pellon viljelykierto poikkeaa tilan muiden peltojen viljelykierrosta siten, että peltoa pyritään kesannoimaan enemmän kuin tilan muita peltoja tai sitä käytetään pelkästään rehuviljan tuotantoon.
Collections
- Julkaisut [85546]