Karjanlannan käytön kannattavuus
Haataja, Kaisu (1998)
Haataja, Kaisu
Julkaisusarja
MTTL Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, Tutkimuksia
Numero
227/1998
Sivut
107 p
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
1998
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-687-017-1
http://urn.fi/URN:ISBN:951-687-017-1
Kuvaus
Nimekkeen selvennys: MMM:n karjanlantatutkimusohjelma vuosille 1995-97, osahanke 4.
Tiivistelmä
Karjalannan varastointiin, levitysmääriin ja levitysajankohtiin on viime aikoina puututtu mm. maatalouden ympäristötuen ehdoissa ja nitraattidirektiivissä. Kuitenkin maatilan lannankäsittely on voitava järjestää tavalla, joka on sekä taloudellisesti mielekäs että ympäristön hyvinvoinnin huomioon ottava. Eri lannankäsittelymenetelmien kustannuksia ja ympäristövaikutuksia on selvitetty Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa sekä tavanomaisten tilojen että luomutilojen näkökulmasta. Lisäksi on tutkittu tuotannon voimaperäisyyden vaikutusta lannankäsittelykustannuksiin. Lannankäsittelyn suorat kustannukset aiheutuvat varastoimisesta, levityskalustosta ja levitystyöstä. Selvitettäessä lannankäsittelyn kustannuksia muodostivat lantavarastoista aiheutuvat kustannukset suurimman kustannuserän, noin 45-65 % vuosittaisista kustannuksista. Vasta keskimääräistä suuremmilla tiloilla lannan sisältämien ravinteiden arvo ostolannoiteravinteiden mukaan hinnoiteltuna pystyy kattamaan lannan varastointi- ja levityskustannukset. Lannankäsittelystä voi aiheutua myös epäsuoria kustannuksia. Lannanlevitys keväällä viivästyttää muita kevättöitä ja aiheuttaa näin satotappioita. Samoin levitys märissä olosuhteissa tiivistää maata. Nämä kustannusvaikutukset voivat tilakohtaisesti olla jopa suuremmat kuin lannan varastoinnista tai levityksestä aiheutuvat kustannukset. Matalien tuottajahintojen sekä suorien tukien suuren tulo-osuuden vuoksi epäsuorien kustannusten vaikutus kokonaistuottoon on kuitenkin vähentynyt. Siitä huolimatta tiivistymistä on lannanlevityksessä pyrittävä estämään, koska tiivistyminen heikentää maan viljeltävyyttä ja edesauttaa myös ravinnehävikkien syntymistä. Tiivistymisongelmia voidaan vähentää ja kylvökiireitä helpottaa levittämällä lietelantaa nurmensängelle tai viljan oraille. Levittämällä lietelanta sijoitusvantaita käyttämällä pystytään typen haihtumishävikit estämään lähes kokonaan. Multainlaitetta käyttäen typen talteensaantikustannus oli Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) suorittamissa Ruukin kenttäkokeissa 1-3 markkaa per typpikilo. Kun työnmenekin lisäys laskettiin mukaan, niin typen talteensaantikustannus nousi 2-5 markkaan typpikilolta. MTT:n Jokioisten kenttäkokeiden osalta vastaavat typen talteensaantikustannukset olivat 2-6 ja 4-7 markkaa typpikilolta. Ostolannoitteissa typpikilo maksoi vuonna 1997 noin neljä markkaa. Tuotantokustannuksia on pyritty alentamaan rakentamalla halvempia, eristämättömiä tuotantorakennuksia. Koska lietelantajärjestelmä ei näissä kylmissä rakennuksissa toimi, on lannanpoisto järjestettävä kuivikkeita käyttämällä tai poistamalla lanta traktorilla ulos lantalaan. Edullisemmista rakennuskustannuksista saatava etu pienenee siten suurempien vuosittaisten kuivike- ja työkustannusten takia. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla kaikki lanta on kompostoitava. Luomumaitotiloilla on myös järjestettävä eläimille jaloittelumahdollisuus. Jaloittelutarhojen jätevesien talteenotosta on luomutuotantoehtojen mukaan myös huolehdittava. Näistä lannankäsittelyyn liittyvistä toimenpiteistä aiheutuu luomutiloille lisäkustannuksia.
Collections
- MTTL:n tutkimuksia [249]