Geenitekniikan ja muuntogeenisen ruuan taloudelliset vaikutukset Suomen elintarvikeketjussa
Virolainen, Meri; Niemi, Jyrki (2000)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Virolainen, Meri
Niemi, Jyrki
Julkaisusarja
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Selvityksiä
Numero
7/2000
Sivut
53 p
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
2000
Tiivistelmä
Geenitekniikan käyttö ja taloudellinen merkitys ovat Suomen maa- ja elintarviketaloudessa toistaiseksi vähäisiä. Paineet sen hyödyntämiseen kuitenkin kasvavat vuosi vuodelta, koska käyttämättä jättämisen uskotaan pitkällä tähtäyksellä heikentävän Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä. Toisaalta geenimuuntelusta vapaat tuotantolinjat eivät tule Suomesta katoamaan - myös ne voivat menestyä. Tiedot käyvät ilmi Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa (MTTL) laaditusta selvityksestä, jossa tutkijat Meri Virolainen ja Jyrki Niemi tarkastelevat geenitekniikan ja muuntogeenisen ruuan taloudellisia vaikutuksia Suomen elintarvikeketjussa. Selvityksen mukaan geenimuunnellut (gm) kasvit eittämättä lisäisivät maataloutemme tuottavuutta. Yhdysvalloissa saatujen kokemusten valossa gm-kasvien viljelyllä on saavutettu 5-20% parempi tuottavuus. Gm-kasvien viljely on johtanut mm. merkittäviin sadonlisäyksiin sekä monissa tapauksissa myös torjunta-aineiden käytön vähenemiseen ja sitä kautta tuotantokustannusten alentumiseen. Erityisesti uuden tekniikan aikaisin omaksuvilla viljelijöillä on mahdollisuus hyötyä kasvaneista voitoista jonkin aikaa, kunnes muut viljelijät seuraavat heitä. Pitkällä aikajänteellä parantuneen tuottavuuden tuomat hyödyt valuvat helposti elintarvikeketjun muihin portaisiin. Tähän mennessä saatujen kokemusten pohjalta tehtäviä yleistyksiä vaikeuttaa se, että pitkällä aikavälillä tuottavuuden lisäykset riippuvat gm-lajikkeiden hyötyominaisuuksien pysyvyydestä, jota esimerkiksi geenien leviäminen rikkaruohoihin tai resistenttien hyönteisten kehittyminen voivat uhata. Selvityksessä todetaan, että gm-lajikkeiden viljelyn lisääntyessä muualla, niiden avulla saavutettava tuottavuuden parantaminen heikentäisi suomalaisen maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä. Tätä taustaa vasten olisi kotimaisen elintarvikeketjun edun mukaista, että saatavilla on Suomen olosuhteissa menestyviä gm-lajikkeita. Geenisiirtojen vaatimat suuret tutkimuspanostukset ja Suomen erityiset viljelyolosuhteet huomioon ottaen on todennäköistä, etteivät suuret kansainväliset yritykset lähde kehittämään Suomen pohjoiseen ilmastoon ja pienille markkinoille suunnattuja gm-lajikkeita. Suomessa viljeltävät lajikkeet on jalostettava joko kotimaisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena tai hankkimalla ulkomaisilta yrityksiltä geenejä ja siirtogeenisiä kasveja kotimaisen kasvinjalostuksen käyttöön. Suomalaiset kasvinjalostajat ovat kiinnostuneita uudesta teknologiasta. Kotimarkkinoiden lisäksi gm-siemenille uskotaan löytyvän myös vientipotentiaalia, mikäli kiinnostavia ominaisuuksia saadaan gm-siemeniin. Kasvinjalostajat uskovat kansainväliseen yhteistyöhön, mm. geenikauppaan, läpimurtojen saamiseksi uusille markkinoille. Myös elintarviketeollisuudessa on kiinnostusta geenitekniikan laajempaan hyödyntämiseen, sillä uuden tekniikan avulla tuotantoprosessit saadaan lyhyemmiksi ja kustannustehokkaammiksi sekä tuotteet tasalaatuisemmiksi. Osa elintarviketeollisuuden käyttämistä entsyymeistä tuotetaan jo nyt geenitekniikalla muunnetuilla mikrobeilla, etenkin meijeri-, panimo- ja leipomoalalla. Geenitekniset keksinnöt elintarviketeollisuuden saralla olisivat myös kansainvälisesti kiinnostavia vientituotteita. Geenitekniikan hyödyntämisen keskeisin ongelma maa- ja elintarviketaloudessa on kuluttajavastustus. Kuluttajien varauksellinen suhtautuminen gm-elintarvikkeisiin vaikeuttaa siirtogeenisen kasviraaka-aineen menekin ja hinnan ennakointia. Muuntogeeniset elintarvikkeet ja gm-kasvit tulevat todennäköisesti ennen pitkää rantautumaan myös Suomeen. Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomen maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky kärsii, mikäli geenitekniikan suomia mahdollisuuksia ei käytetä tehokkaasti hyväksi. Toisaalta on odotettavissa, että missään maailmassa ei siirrytä pelkästään gm-tuotteiden markkinoihin. Kuluttajalle tullaan tarjoamaan myös gm-vapaita tuotteita, jolloin taataan, ettei muuntogeenistä ainesosaa ole lopputuotteessa. Muuntogeenisten kasvien parempi tuottavuus saattaa alentaa eräiden elintarviketeollisuuden käyttämien raaka-aineiden hintoja. Parantuneen tuottavuuden vaikutukset elintarvikkeiden hintoihin jäävät kuitenkin todennäköisesti varsin pieniksi, koska useimmissa elintarvikkeissa raaka-aineen osuus kuluttajahinnasta on vähäinen.
Collections
- Julkaisut [85593]