Folia Forestalia
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/520417
2024-03-14T13:34:47ZAlkusanat.
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/524192
Alkusanat.
Heikinheimo, Lauri
1977-01-01T00:00:00ZKaksi uutta sovellusta rungon läpimittojen seurantaan.
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/524170
Kaksi uutta sovellusta rungon läpimittojen seurantaan.
Pesonen, Erkki
Tieteen tori: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
1996-01-01T00:00:00ZEuroopan metsien kasvutrendit 1900-luvulla.
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/524174
Euroopan metsien kasvutrendit 1900-luvulla.
Mielikäinen, Kari
Tieteen tori: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
1996-01-01T00:00:00ZPuun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä.
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/524169
Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä.
Timonen, Mauri
Tieteen tori: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
1996-01-01T00:00:00ZPitkäaikaiset ilmastonvaihtelut Lapin mäntykronologioiden mukaan.
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/524168
Pitkäaikaiset ilmastonvaihtelut Lapin mäntykronologioiden mukaan.
Eronen, Matti; Lindholm, Markus; Zetterberg, Pentti
Tieteen tori: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
1996-01-01T00:00:00ZYmpäristönmuutoksen tutkimus metsänrajalla - sään ja ilman laadun mittaus Pallaksella.
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/524171
Ympäristönmuutoksen tutkimus metsänrajalla - sään ja ilman laadun mittaus Pallaksella.
Lovén, Lasse
Tieteen tori: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
1996-01-01T00:00:00ZPäätehakkuiden kuviorajojen päivitystarkkuus.
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/524176
Päätehakkuiden kuviorajojen päivitystarkkuus.
Hyppänen, Harri; Pasanen, Kari; Saramäki, Jussi
Tutkimuksessa selvitettiin satelliittikuvan, ilmakuvan ja satelliittipaikannuksen tarkkuutta päätehakkuiden kuviorajojen päivityksessä. Lisäksi tutkittiin käytännön päivittämättömän kuvioinnin luotettavuutta hakkuiden jälkeen. Tutkimuksen referenssiaineisto rajattiin orto-oikaistuilta numeerisilta ilmakuvilta. Pinta-alaerojen itseisarvojen keskiarvo oli satelliittikuvarajauksella 16 %, päivittämättömällä kuvioinnilla 22 %, ilmakuvilta päivitetyllä kuvioinnilla 13 % ja satelliittipaikannuksella 4 %. Varttuneen metsän ja päätehakkuun rajan sijaintiero oli suurinta päivittämättömän kuvioinnin rajoissa (noin 25 m). Vastaava sijaintiero satelliittikuvalta rajattaessa oli noin 15 m ja ilmakuvalta päivitettäessä noin 10 m. Satelliittipaikannuksella (GPS) saatu rajaus erosi referenssirajauksesta 5–8 m, mikä on erittäin vähän ottaen huomioon kummankin menetelmän virhelähteet.
Tutkimusartikkeli
1996-01-01T00:00:00ZKuinka metsänhoitomme sopeutuu ilmaston muutoksiin.
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/524173
Kuinka metsänhoitomme sopeutuu ilmaston muutoksiin.
Leikola, Matti
Tieteen tori: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
1996-01-01T00:00:00ZMetsänrajan ja sen tutkimuksen kehitysnäkymiä.
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/524172
Metsänrajan ja sen tutkimuksen kehitysnäkymiä.
Tasanen, Tapani
Tieteen tori: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtelu
1996-01-01T00:00:00ZPorojen talvilaitumet Suomen poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa 1990-luvun alussa.
https://jukuri.luke.fi:443/handle/10024/524177
Porojen talvilaitumet Suomen poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa 1990-luvun alussa.
Mattila, Eero
Porojen talvilaitumia on arvioitu valtakunnan metsien inventoinnissa 1970-luvulta lähtien kolme kertaa. Tässä julkaisussa käsitellään uusinta laidunarviointia. Tutkimusta ei tehty Perä-Lapista (Utsjoki, Inari ja Enontekiö). Laidunluokkien alat arvioitiin inventoinnin näytteestä (16 000 koealaa). Talviravintokasvien esiintymistä mitattiin vain pysyvillä koealoilla, joita tuli talvilaitumille (so. kangasmaille) yli 1 500 kpl.
Talvilaitumien pinta-alan arvio tutkimusalueella oli 4,8 milj. ha. Laitumien rakenteessa ilmeni selviä muutoksia edellisestä inventoinnista. Jo aiemmin havaittu kasvupaikkojen tuoreutuminen jatkui voimakkaana. Arviot ravintokasvien esiintymisrunsaudesta alenivat edellisestä inventoinnista selvästi. Tulos ei johtunut esiintymisrunsauden mittaustavan muuttumisesta. Vanhaa ja uutta mittaustapaa verrattiin 900 koealan joukossa. Vanhaa tapaa käytettäessä muutos inventointien välillä olisi ollut vielä suurempi. Luontainen talviravinto on vähentynyt tutkimusalueella. Keinoruokinnan turvin poromäärä on kuitenkin noussut 18 % inventointien välillä.
Tuloksia voidaan käyttää toisaalta laidunluokkien ja toisaalta alueiden väliseen vertailuun. Toistuva arviointi mahdollistaa myös muutosanalyysin ajassa, mitä edistää menetelmän säilyminen pääpiirteissään samana 1970-luvulta lähtien. Tulevaisuudessa muutosanalyysin mahdollisuudet paranevat pysyvien koealojen uusintamittauksen ansiosta. Ravintokasvien esiintymisrunsauden määrittämistä koealoilla tulisi tutkia ja kehittää.
Tutkimusartikkeli
1996-01-01T00:00:00Z