Haku
Viitteet 1-6 / 6
Kevätvehnissä on valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Kevätvehnä on leivän raaka-aine. Lisäksi kevätvehnäsatoa voidaan käyttää rehuksi. Viime vuonna lajikkeista viljellyimpiä olivat Kruunu, Zebra ja Anniina. Lajikkeiden taudinkestävyydessä ei ole suuria eroja.
Syysvehnistä Urho ja Sw Magnifik selviytyvät talvesta parhaiten
(Maaseudun Tulevaisuus, 2007)
Syysvehnälajikkeen on talvehdittava ja tuotettava hyvin satoa. Viime talvi oli rannikkoseutujen syysvehnille rankka. Pakkaset ja lumettomuus tappoivat oraita ja monet viljelmät oli kylvettävä keväällä uudelleen. Lajikkeista ...
Vehnälajikkeiden uutuudet ovat Olivin ja Picolo
(Maaseudun Tulevaisuus, 2006)
Kasvilajikeluettelon uudet vehnälajikkeet ovat syysvehnä Olivin ja kevätvehnä Picolo. Lajikekokeissa näitä tulokkaita on verrattu syysvehnän mittarilajikkeisiin, Urho ja Gunbo, sekä kevätvehnän mittarilajikkeisiin Kruunu ...
Speltti on lupaava ja mielenkiintoinen uusi viljakasvi
(Maaseudun Tulevaisuus, 2000)
Suomessa viljelijät aloittivat speltin viljelyn kokeilun vuonna 1995 ja tällä hetkellä heitä on arviolta noin 50. Viljelyalat ovat olleet muutaman hehtaarin luokkaa, ja viljelysten sato on käytetty tai markkinoitu pääasiassa ...
Kevätvehnissä löytyy valinnan varaa
(Maaseudun Tulevaisuus, 2005)
Hyvä kevätvehnälajike on satoisa ja riittävän aikainen. Se kestää myös tauteja ja on lujakortinen sekä sakoluvultaan kestävä.
Syysvehnät Gunbo ja Urho menestyvät
(Maaseudun Tulevaisuus, 2005)
Hyvä syysvehnälajike kestää talvea ja tauteja sekä on satoisa. Syysvehnää viljellään eniten Varsinais-Suomessa. Vehnäsato käytetään leivontaan, mutta myös rehuksi käyttö on mahdollista.