Haku
Viitteet 1-6 / 6
Ensiharvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden vaikutus istutetun rauduskoivikon kasvuun ja tuotokseen
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1997)
Istutettujen rauduskoivikoiden ensiharvennusreaktiota tutkittiin 17 kestokokeessa, joissa jäävän puuston pohjapinta-ala oli harvennuksen jälkeen 50, 65 ja 80 prosenttia harventamattomasta kontrollista. §§ Harventamisen ...
Koivu, haapa ja leppä mekaanisen puuteollisuuden raaka-aineena: käytön näkymiä ja tutkimuksen ongelmanasettelua
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1998)
Ruskotäplät istutettujen rauduskoivujen rungoissa
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1998)
Ruskotäpläkärpäsen toukkakäytävät alentavat koivupuutavaran arvoa aiheuttamalla tuotteisiin epäsäännollisiä tummia juovia. Iältään 18–31-vuotiaissa istutuskoivuissa oli paljain silmin erottuvia ruskotäpliä peltomailla noin ...
Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1999)
Tutkimuksessa selvitettiin pellonmetsityksen onnistumista Keski-Pohjanmaalla. Inventoitu otos koostui 7–8- ja 15–16-vuotiaista mäntytaimikoista (40 kpl) ja 16–17-vuotiaista rauduskoivutaimikoista (14 kpl). Pellot ryhmiteltiin ...
Koivusahatavaran muodon- ja värinmuutokset kuivauksessa
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1999)
Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten kuivauskaavojen vaikutusta koivusahatavaran muodonmuutoksiin sekä kuivausolojen vaikutusta puuaineen väriin. Koepuut kaadettiin kahdelta eri kasvupaikalta. Tutkitut laudat sahattiin ...
Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus rauduskoivun ulkoiseen laatuun 30-vuotiaissa istutuskoivikoissa
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1997)
Samanikäisten rauduskoivujen pituus ei eronnut pelto- ja metsämailla, mutta läpimitta oli peltomailla keskimäärin 1 cm suurempi. Metsämailla istutuskoivut olivat lähes kaikilta laatuominaisuuksiltaan parempia kuin peltomailla. ...