Tuorekasvisten jäljitettävyyden toteutuminen tilalta vähittäiskaupan asiakkaalle
Iivonen, Sari; Siiskonen, Pekka; Piirainen, Anne; Tuominen, Riina (2017)
Iivonen, Sari
Siiskonen, Pekka
Piirainen, Anne
Tuominen, Riina
Julkaisusarja
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Raportteja
Numero
169
Sivut
21 p.
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
2017
Tiivistelmä
Tuorekasvisten jäljitettävyys on välttämätöntä sekä kasvisvälitteisten ruokamyrkytystapausten lisääntymisen että entistä vaarallisempien ruokamyrkytyspatogeenien ilmaantumisen vuoksi. Jäljitettävyydellä halutaan varmistaa kasvisten tuoteturvallisuus ja mahdollistaa tuotteiden nopea takaisinveto. Lähellä tuotettuja tuotteita markkinoidaan usein niiden paremmalla jäljitettävyydellä verrattuna tuotteisiin, jotka kulkevat pitkien ja monia toimijoita sisältävien logististen ketjujen kautta. Jotta markkinointiargumentti olisi luotettava, on myös lyhyiden toimitusketjujen toimijoiden huolehdittava jäljitettävyyden toteutumisesta.
Tässä raportissa kuvataan tuorekasvisten alkutuottajilla käytössä olleita jäljitettävyyskäytänteitä ja jäljitettävyyden toteutumista vähittäiskauppoihin toimitettujen ja niissä myytävien tuorekasvisten osalta. Lisäksi esitetään kehittämisehdotuksia jäljitettävyyskäytänteiden parantamiseksi. Selvitykseen valittiin markkinoilla paljon myytäviä kasviksia, joiden sadonkorjuussa ja jakelussa on aikataulullisia eroavaisuuksia. Näin saatiin selville myös eri kasvien tuottajien valmiudet toteuttaa jäljitettävyys. Tarkasteluun valitut kasvikset olivat jäävuorisalaatti, valko- ja kukkakaali, porkkana, ruokaperuna, ruokasipuli, mansikka, vadelma ja lasinalusviljelykasveista kasvihuonekurkku.
Työn tavoitteena oli selvittää strukturoitujen haastattelujen avulla jäljitettävyyden eri osa-alueiden toteutuminen a) alkutuotannon toimijoiden osalta (32 haastattelua) ja b) vähittäiskaupan toimipisteissä (21 haastattelua). Jäljitettävyydelle asetetut lakisääteiset vaatimuksista tuote-erien merkintä tunnisteilla toteutui kaikilla tiloilla, joilla kysely toteutettiin. Sen sijaan joillakin tiloilla (16 %) oli puutteita omavalvontakirjauksissa, joiden perusteella takaisinveto ongelmatilanteissa toteutetaan. Tämä voi hidastaa takaisinvedon toteuttamista ongelmatilanteissa. Toimituskohtainen takaisinvetosuunnitelma oli käytössä niillä tiloilla, joilla oli käytössä kirjallisia hankintasopimuksia. Digitaalisten välineiden hyödyntäminen jäljitettävyydessä ja markkinoinnissa oli vähäistä. Yksikään yritys ei hyödyntänyt QR-koodeja tuotepakkauksissaan ja vain 22 % haastatelluista tiloista käsitteli asiakirjoja sähköisesti.
Selvityksessä havaittiin puutteita tuoteturvallisuuden osalta, kun toimittajalla ei ollut selkeää jäljitettävyysjärjestelmää omasta toiminnastaan. Tarkastetuissa vähittäiskaupan toimipisteissä takaisinvetosuunnitelma toimittajan kanssa puuttui useissa toimipisteissä. Takaisinvetosuunnitelman myötä selkeytyisi kuinka takaisinveto toteutuisi ongelmatilanteissa. Tavaran vastaanottotarkastuksessa havaittiin useita puutteita erityisesti lähitoimittajien osalta. Selvityksessä tuli myös esille, että kaupan toimijat eivät tunnista riittävän hyvin alkutuottajien käytössä olevia laatujärjestelmiä. Parempi tietämys laatujärjestelmistä edistäisi koko ketjun osaamista tuoteturvallisuudessa.
Traceability of fresh vegetable supply chain is necessary to enable the safe use of vegetables and the quick withdrawal of products from the supply chain in an emergency. We studied traceability practices from vegetable farms to retail stores by interviewing 32 farmers and 21 representatives of retailers operating in the Finnish market. The farmers interviewed produced iceberg lettuce, cabbages, carrots, potatoes, onions, strawberries, raspberries or cucumbers.
The legislative requirement for the assignment of a batch/lot number was met in all the farms studied. Effective trace or recall requests require that the suspect items are identified using their unique identifier numbers. To ensure preparedness in the event of an incident, every company should have well written instructions for recalls. In this study, 16% of the farms had inadequate documentation related to recalls, which could delay the recall process in an emergency. Those farms with written sales contracts had prepared better for recalls, with written instructions. The utilization of digital aids in ensuring the traceability of produce and in marketing of produce was very rare.
Better traceability is often seen as a marketing argument for local produce. When examining documentation supplied with batches during the retailer’s acceptance inspections, defects were more often detected in the case of local suppliers. Retailers also lack basic knowledge about the quality certification schemes for primary production. Better knowledge of certification schemes would promote the know-how of the whole supply chain in product safety issues.
Tässä raportissa kuvataan tuorekasvisten alkutuottajilla käytössä olleita jäljitettävyyskäytänteitä ja jäljitettävyyden toteutumista vähittäiskauppoihin toimitettujen ja niissä myytävien tuorekasvisten osalta. Lisäksi esitetään kehittämisehdotuksia jäljitettävyyskäytänteiden parantamiseksi. Selvitykseen valittiin markkinoilla paljon myytäviä kasviksia, joiden sadonkorjuussa ja jakelussa on aikataulullisia eroavaisuuksia. Näin saatiin selville myös eri kasvien tuottajien valmiudet toteuttaa jäljitettävyys. Tarkasteluun valitut kasvikset olivat jäävuorisalaatti, valko- ja kukkakaali, porkkana, ruokaperuna, ruokasipuli, mansikka, vadelma ja lasinalusviljelykasveista kasvihuonekurkku.
Työn tavoitteena oli selvittää strukturoitujen haastattelujen avulla jäljitettävyyden eri osa-alueiden toteutuminen a) alkutuotannon toimijoiden osalta (32 haastattelua) ja b) vähittäiskaupan toimipisteissä (21 haastattelua). Jäljitettävyydelle asetetut lakisääteiset vaatimuksista tuote-erien merkintä tunnisteilla toteutui kaikilla tiloilla, joilla kysely toteutettiin. Sen sijaan joillakin tiloilla (16 %) oli puutteita omavalvontakirjauksissa, joiden perusteella takaisinveto ongelmatilanteissa toteutetaan. Tämä voi hidastaa takaisinvedon toteuttamista ongelmatilanteissa. Toimituskohtainen takaisinvetosuunnitelma oli käytössä niillä tiloilla, joilla oli käytössä kirjallisia hankintasopimuksia. Digitaalisten välineiden hyödyntäminen jäljitettävyydessä ja markkinoinnissa oli vähäistä. Yksikään yritys ei hyödyntänyt QR-koodeja tuotepakkauksissaan ja vain 22 % haastatelluista tiloista käsitteli asiakirjoja sähköisesti.
Selvityksessä havaittiin puutteita tuoteturvallisuuden osalta, kun toimittajalla ei ollut selkeää jäljitettävyysjärjestelmää omasta toiminnastaan. Tarkastetuissa vähittäiskaupan toimipisteissä takaisinvetosuunnitelma toimittajan kanssa puuttui useissa toimipisteissä. Takaisinvetosuunnitelman myötä selkeytyisi kuinka takaisinveto toteutuisi ongelmatilanteissa. Tavaran vastaanottotarkastuksessa havaittiin useita puutteita erityisesti lähitoimittajien osalta. Selvityksessä tuli myös esille, että kaupan toimijat eivät tunnista riittävän hyvin alkutuottajien käytössä olevia laatujärjestelmiä. Parempi tietämys laatujärjestelmistä edistäisi koko ketjun osaamista tuoteturvallisuudessa.
Traceability of fresh vegetable supply chain is necessary to enable the safe use of vegetables and the quick withdrawal of products from the supply chain in an emergency. We studied traceability practices from vegetable farms to retail stores by interviewing 32 farmers and 21 representatives of retailers operating in the Finnish market. The farmers interviewed produced iceberg lettuce, cabbages, carrots, potatoes, onions, strawberries, raspberries or cucumbers.
The legislative requirement for the assignment of a batch/lot number was met in all the farms studied. Effective trace or recall requests require that the suspect items are identified using their unique identifier numbers. To ensure preparedness in the event of an incident, every company should have well written instructions for recalls. In this study, 16% of the farms had inadequate documentation related to recalls, which could delay the recall process in an emergency. Those farms with written sales contracts had prepared better for recalls, with written instructions. The utilization of digital aids in ensuring the traceability of produce and in marketing of produce was very rare.
Better traceability is often seen as a marketing argument for local produce. When examining documentation supplied with batches during the retailer’s acceptance inspections, defects were more often detected in the case of local suppliers. Retailers also lack basic knowledge about the quality certification schemes for primary production. Better knowledge of certification schemes would promote the know-how of the whole supply chain in product safety issues.
Collections
- Julkaisut [85968]