Metsäsektorin suhdannekatsaus 2017–2018
Toimittajat
Viitanen, Jari
Mutanen, Antti
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
66/2017
Sivut
80 p.
Luonnonvarakeskus, Luke
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-481-6
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-481-6
Tiivistelmä
Suomen metsäteollisuustuotteiden maailmanmarkkinakysyntä pysyy hyvänä sekä tänä että ensi vuonna paperia lukuun ottamatta. Puutuotteiden, sellun ja kartongin tuotanto- ja vientimäärät kasvavat, mutta viennin keskimääräiset yksikköhinnat pysyvät lähellä viime vuoden tasoa. Ainoastaan sellun vientihinnan odotetaan tänä vuonna nousevan reippaammin.
Vuonna 2018 kehitys on kuluvan vuoden kaltaista, vaikka Suomen metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimäärien kasvu hieman hidastuukin tästä vuodesta. Paperista saatavat vientitulot supistuvat edelleen, mutta vastapainona sahatavarasta, vanerista, kartongista ja sellusta saatavat vientitulot kasvavat. Sellun tuotanto- ja vientimäärien reipasta kasvua selittää kotimaan investointien täysimääräinen käyttöönotto ensi vuoden aikana. Metsäteollisuustuotteiden vientihintoihin ei odoteta suuria muutoksia.
Puutuoteteollisuudessa sekä sahatavaran että vanerin tuotanto- ja vientimäärät kasvavat viime vuodesta. Suomesta viedään sahatavaraa tänä vuonna jälleen ennätysmäärä ja ensi vuonna vienti kasvaa edelleen. Kiinasta on tänä vuonna tulossa Suomen sahatavaran viennin tärkein kohdemaa sekä viennin määrällä että arvolla mitattuna. Kuusisahatavaran lisäksi myös mäntysahatavaran vienti on voimakkaassa kasvussa Kiinaan, jonne mäntysahatavaravirtoja on pystytty kääntämään ongelmien vaivaamilta Pohjois-Afrikan markkinoilta. Vaikka mäntysahatavaran vientihinnan laskun odotetaan vähitellen taittuvan, jää mänty- ja kuusisahatavaran vientihintojen tasoero kuluvana vuonna suureksi, mikä heijastuu kielteisesti männyn sahauksen kannattavuuteen. Vuonna 2018 vanerin tuotanto ja vienti kasvavat kuluvasta vuodesta, mihin vaikuttaa rakentamisen kasvun jatkuminen Euroopassa sekä investoinnit etenkin LVL-tuotantoon kotimaassa.
Vaikka paperi tuo Suomen metsäteollisuuden vientituloista edelleen yli kolmanneksen, paperin tuotanto- ja vientimäärien trendinomainen aleneva kehitys jatkuu tänä ja ensi vuonna. Tähän on syynä erityisesti paino- ja kirjoituspaperin laskeva kysyntä maailmanmarkkinoilla ja pienentynyt tuotantokapasiteetti kotimaassa. Muiden papereiden kysyntä sen sijaan kasvaa pakkaamisessa sekä hygienia- ja kotitalouskäytössä. Maailmantalouden ja -kaupan hyvä vire lisää pakkaamisen tarvetta, mikä kasvattaa kartongin kysyntää. Tuotantokapasiteetin kasvu Suomessa mahdollistaa kartongin tuotannon ja viennin kasvun sekä tänä että ensi vuonna. Kysynnän kasvusta huolimatta kartongin viennin yksikköhinta nousee vain hieman. Uuden kapasiteetin käyttöönotto sekä paperikoneiden kääntäminen kartongille lisäävät tarjontaa Euroopassa ja pitävät markkinahintojen kehityksen vaisuna.
Uuden kapasiteetin myötä Suomen sellun tuotanto ja vienti kasvavat tänä ja ensi vuonna. Kasvu painottuu erityisesti vuoteen 2018, kun uudet investoinnit pääsevät täyteen tuotantoon. Kiinan merkitys Suomen sellun viennin kohdemaana kasvaa vuosi vuodelta ja sen osuus markkinasellun vientimääristä on jo kolmannes. Sellun viennin yksikköhinta vaihtelee voimakkaasti maailmanmarkkinahintojen mukana, ja alkuvuoden hintakehityksen perusteella vientihinta nousee tänä vuonna viime vuoden reilun pudotuksen jälkeen. Ensi vuonna sellun viennin yksikköhinnan odotetaan lievästi laskevan havu- ja lehtisellun tuotannon kasvaessa maailmalla. Koska tärkeimpien raaka-aineiden hintojen odotetaan kehittyvän maltillisesti, massa- ja paperiteollisuuden kannattavuuden odotetaan pysyvän hyvällä tasolla sekä tänä että ensi vuonna.
Metsäteollisuuden tuotanto- ja vientimäärien kasvu nostaa teollisuuspuun hakkuut tänä vuonna 63,6 miljoonaan kuutiometriin ja ensi vuonna 65,0 miljoonaan kuutiometriin. Raakapuun käytön lisäys Suomessa kohdistuu ensisijaisesti kotimaiseen puuhun. Raakapuun tuonnin ennakoidaan laskevan alle 9 miljoonan kuutiometrin, mutta kasvavan taas ensi vuonna. Kuusisahatavaran hyvän kysynnän vuoksi kuusitukin kantohinta nousee tänä vuonna tukeista eniten. Kuusi- ja mäntykuitupuiden lisääntyvä käyttö kartongin ja sellun tuotannossa nostaa niiden kantohintoja tänä vuonna. Ensi vuodeksi ei odoteta merkittäviä muutoksia kantohintoihin.
Yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna noin 1,8 miljardiin euroon, ja niiden arvioidaan kasvavan tänä vuonna lisääntyvien hakkuumäärien ja nousevien kantohintojen myötä 1,9 miljardiin euroon. Myös ensi vuonna kantorahatulojen ennustetaan nousevan. Yksityismetsien hehtaarikohtainen liiketulos on 126 euroa vuonna 2017 ja ensi vuonna 129 euroa.
Metsäenergian käyttö laahaa yhä kaukana sille asetetuista tavoitteista. Päästöoikeuksien matala hintataso, kivihiilen alhainen maailmanmarkkinahinta sekä epävarmuus EU:n poliittisista päätöksistä, jotka mahdollisesti vaikuttavat metsäenergian käytön kannattavuuteen, siirtävät investointipäätöksiä tulevaisuuteen ja jarruttavat metsäenergian käytön suurempaa kasvua. Vuositasolla myös sääolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti metsäenergian käyttöön. Vuonna 2017 metsähakkeen käyttö kasvaa pari prosenttia, ja ensi vuonna käytön odotetaan kasvavan edelleen 8,5 miljoonaan kuutiometriin. Tänä vuonna metsähakkeen keskimääräinen laitoshinta pysyy viime vuoden tasolla ja ensi vuonna hinta nousee vain hieman. Puupellettien tuotanto Suomessa elpyy tänä vuonna viime vuoden voimakkaan tuotantomäärien laskun jälkeen.
Vaikka sekä puutuote- että massa- ja paperiteollisuudessa tuotantomäärien ennakoidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna, metsäteollisuuden työllisten määrä vähenee alkuvuoden tilastojen perusteella. Vaikka toimialakohtaisia eroja on, yleisesti automatisaatio ja tuottavuuden kasvu vähentävät työvoiman tarvetta ja metsäteollisuudessa työllisyys alenee pari prosenttia tänä vuonna. Myös metsätaloudessa työllisyyden ennakoidaan alenevan tänä vuonna markkinahakkuiden kasvusta huolimatta. Sähköisen puukaupan käyttöönotto, puunkorjuussa vallitseva ylikapasiteetti ja ulkomaisen työvoiman käyttö metsänhoitotöissä vähentävät metsätalouden kotimaisen työvoiman kysyntää. Vuonna 2017 työllisyyden arvioidaan vähenevän 21 000 työlliseen. Ensi vuonna sekä metsäteollisuudessa että -taloudessa työllisten määrä pysyy kuluvan vuoden tasolla.
Vuonna 2018 kehitys on kuluvan vuoden kaltaista, vaikka Suomen metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimäärien kasvu hieman hidastuukin tästä vuodesta. Paperista saatavat vientitulot supistuvat edelleen, mutta vastapainona sahatavarasta, vanerista, kartongista ja sellusta saatavat vientitulot kasvavat. Sellun tuotanto- ja vientimäärien reipasta kasvua selittää kotimaan investointien täysimääräinen käyttöönotto ensi vuoden aikana. Metsäteollisuustuotteiden vientihintoihin ei odoteta suuria muutoksia.
Puutuoteteollisuudessa sekä sahatavaran että vanerin tuotanto- ja vientimäärät kasvavat viime vuodesta. Suomesta viedään sahatavaraa tänä vuonna jälleen ennätysmäärä ja ensi vuonna vienti kasvaa edelleen. Kiinasta on tänä vuonna tulossa Suomen sahatavaran viennin tärkein kohdemaa sekä viennin määrällä että arvolla mitattuna. Kuusisahatavaran lisäksi myös mäntysahatavaran vienti on voimakkaassa kasvussa Kiinaan, jonne mäntysahatavaravirtoja on pystytty kääntämään ongelmien vaivaamilta Pohjois-Afrikan markkinoilta. Vaikka mäntysahatavaran vientihinnan laskun odotetaan vähitellen taittuvan, jää mänty- ja kuusisahatavaran vientihintojen tasoero kuluvana vuonna suureksi, mikä heijastuu kielteisesti männyn sahauksen kannattavuuteen. Vuonna 2018 vanerin tuotanto ja vienti kasvavat kuluvasta vuodesta, mihin vaikuttaa rakentamisen kasvun jatkuminen Euroopassa sekä investoinnit etenkin LVL-tuotantoon kotimaassa.
Vaikka paperi tuo Suomen metsäteollisuuden vientituloista edelleen yli kolmanneksen, paperin tuotanto- ja vientimäärien trendinomainen aleneva kehitys jatkuu tänä ja ensi vuonna. Tähän on syynä erityisesti paino- ja kirjoituspaperin laskeva kysyntä maailmanmarkkinoilla ja pienentynyt tuotantokapasiteetti kotimaassa. Muiden papereiden kysyntä sen sijaan kasvaa pakkaamisessa sekä hygienia- ja kotitalouskäytössä. Maailmantalouden ja -kaupan hyvä vire lisää pakkaamisen tarvetta, mikä kasvattaa kartongin kysyntää. Tuotantokapasiteetin kasvu Suomessa mahdollistaa kartongin tuotannon ja viennin kasvun sekä tänä että ensi vuonna. Kysynnän kasvusta huolimatta kartongin viennin yksikköhinta nousee vain hieman. Uuden kapasiteetin käyttöönotto sekä paperikoneiden kääntäminen kartongille lisäävät tarjontaa Euroopassa ja pitävät markkinahintojen kehityksen vaisuna.
Uuden kapasiteetin myötä Suomen sellun tuotanto ja vienti kasvavat tänä ja ensi vuonna. Kasvu painottuu erityisesti vuoteen 2018, kun uudet investoinnit pääsevät täyteen tuotantoon. Kiinan merkitys Suomen sellun viennin kohdemaana kasvaa vuosi vuodelta ja sen osuus markkinasellun vientimääristä on jo kolmannes. Sellun viennin yksikköhinta vaihtelee voimakkaasti maailmanmarkkinahintojen mukana, ja alkuvuoden hintakehityksen perusteella vientihinta nousee tänä vuonna viime vuoden reilun pudotuksen jälkeen. Ensi vuonna sellun viennin yksikköhinnan odotetaan lievästi laskevan havu- ja lehtisellun tuotannon kasvaessa maailmalla. Koska tärkeimpien raaka-aineiden hintojen odotetaan kehittyvän maltillisesti, massa- ja paperiteollisuuden kannattavuuden odotetaan pysyvän hyvällä tasolla sekä tänä että ensi vuonna.
Metsäteollisuuden tuotanto- ja vientimäärien kasvu nostaa teollisuuspuun hakkuut tänä vuonna 63,6 miljoonaan kuutiometriin ja ensi vuonna 65,0 miljoonaan kuutiometriin. Raakapuun käytön lisäys Suomessa kohdistuu ensisijaisesti kotimaiseen puuhun. Raakapuun tuonnin ennakoidaan laskevan alle 9 miljoonan kuutiometrin, mutta kasvavan taas ensi vuonna. Kuusisahatavaran hyvän kysynnän vuoksi kuusitukin kantohinta nousee tänä vuonna tukeista eniten. Kuusi- ja mäntykuitupuiden lisääntyvä käyttö kartongin ja sellun tuotannossa nostaa niiden kantohintoja tänä vuonna. Ensi vuodeksi ei odoteta merkittäviä muutoksia kantohintoihin.
Yksityismetsätaloudessa bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna noin 1,8 miljardiin euroon, ja niiden arvioidaan kasvavan tänä vuonna lisääntyvien hakkuumäärien ja nousevien kantohintojen myötä 1,9 miljardiin euroon. Myös ensi vuonna kantorahatulojen ennustetaan nousevan. Yksityismetsien hehtaarikohtainen liiketulos on 126 euroa vuonna 2017 ja ensi vuonna 129 euroa.
Metsäenergian käyttö laahaa yhä kaukana sille asetetuista tavoitteista. Päästöoikeuksien matala hintataso, kivihiilen alhainen maailmanmarkkinahinta sekä epävarmuus EU:n poliittisista päätöksistä, jotka mahdollisesti vaikuttavat metsäenergian käytön kannattavuuteen, siirtävät investointipäätöksiä tulevaisuuteen ja jarruttavat metsäenergian käytön suurempaa kasvua. Vuositasolla myös sääolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti metsäenergian käyttöön. Vuonna 2017 metsähakkeen käyttö kasvaa pari prosenttia, ja ensi vuonna käytön odotetaan kasvavan edelleen 8,5 miljoonaan kuutiometriin. Tänä vuonna metsähakkeen keskimääräinen laitoshinta pysyy viime vuoden tasolla ja ensi vuonna hinta nousee vain hieman. Puupellettien tuotanto Suomessa elpyy tänä vuonna viime vuoden voimakkaan tuotantomäärien laskun jälkeen.
Vaikka sekä puutuote- että massa- ja paperiteollisuudessa tuotantomäärien ennakoidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna, metsäteollisuuden työllisten määrä vähenee alkuvuoden tilastojen perusteella. Vaikka toimialakohtaisia eroja on, yleisesti automatisaatio ja tuottavuuden kasvu vähentävät työvoiman tarvetta ja metsäteollisuudessa työllisyys alenee pari prosenttia tänä vuonna. Myös metsätaloudessa työllisyyden ennakoidaan alenevan tänä vuonna markkinahakkuiden kasvusta huolimatta. Sähköisen puukaupan käyttöönotto, puunkorjuussa vallitseva ylikapasiteetti ja ulkomaisen työvoiman käyttö metsänhoitotöissä vähentävät metsätalouden kotimaisen työvoiman kysyntää. Vuonna 2017 työllisyyden arvioidaan vähenevän 21 000 työlliseen. Ensi vuonna sekä metsäteollisuudessa että -taloudessa työllisten määrä pysyy kuluvan vuoden tasolla.
Collections
- Julkaisut [85612]