Korjureiden ja korjuuketjun simulointi ainespuun korjuussa
Väätäinen, Kari; Liiri, Harri; Asikainen, Antti; Sikanen, Lauri; Jylhä, Paula; Rieppo, Kaarlo; Nuutinen, Yrjö; Ala-Fossi, Antti (2007)
Väätäinen, Kari
Liiri, Harri
Asikainen, Antti
Sikanen, Lauri
Jylhä, Paula
Rieppo, Kaarlo
Nuutinen, Yrjö
Ala-Fossi, Antti
Julkaisusarja
Metlan työraporttejaWorking Papers of the Finnish Forest Research Institute
Numero
48
Sivut
78 s.
Finnish Forest Research Institute Metsäntutkimuslaitos
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-40-2038-4
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-40-2038-4
Tiivistelmä
Korjurit yhdistelmäkoneet, joilla voidaan tehdä puunkorjuun molemmat päävaiheet, hakkuu ja lähikuljetus etsivät paikkaansa skandinaavisessa tavaralajimenetelmän puunkorjuussa. Vaikka markkinoilla on useita vaihtoehtoisia korjurikonsepteja tarjolla ja useat tutkimustulokset niistä ovat olleet rohkaisevia, korjureiden käyttö on vielä hyvin vähäistä koneyrittäjien keskuudessa. Yhdistelmäkoneiden simulointi aines- ja energiapuun korjuussa -hankkeessa selvitettiin korjureiden kannattavaa toimintatapaa ja käyttöaluetta suomalaisessa ainespuunkorjuussa koneyrittäjätasolla. Korjureiden kilpailukykyä verrattiin yleiskokoluokan korjuuketjuun simulointimenetelmän keinoin kahdella puunkorjuualueella. Tutkimuksessa mukana olleet korjurikonseptit olivat Ponsse Dual ja Valmet Combi 801 sekä kiinteällä että kääntyvällä kuomatilalla. Korjuualueiden aineistona olivat StoraEnso Metsän hakkuutietokannat Kaakkois-Suomen (Saimaan) ja Pohjois-Pohjanmaan alueilta korjatuista leimikoista. Simulointien perusleimikkopankit koostuivat 2000 korjuulohkosta korjuukertymän ollessa yli 500 000 m³ kullakin korjuualueella.Simulointitutkimuksessa Ponsse Dual ja kääntyvällä kuormatilalla varustettu Valmet Combi 801 olivat kilpailukykyisimmät korjurikonseptit. Normaalin hakkuutaparakenteen vallitessa puunkorjuu korjureilla oli noin 4,6 18,6 % koneketjua kalliimpaa korjuualueesta, korjurikonseptista sekä korjuuketjun hakkuukoneen ja kuormatraktorin tuottavuuserosta riippuen. Simuloitaessa alle 200 m³:n leimikoita korjurit olivat hyvin lähellä korjuuketjun kustannustasoa. Perusleimikkoaineiston regressiotarkastelu osoitti korjureiden merkittävimmäksi olosuhdetekijäksi leimikon hakkuukertymän, jonka kilpailukykyinen kannattavuusraja korjureilla ylsi harvennuskohteilla 80 115 m³:iin ja uudistushakkuukohteilla 90 190 m³:iin korjurikonseptista riippuen. Perusleimikkoaineistossa korjurit olivat korjuuketjua taloudellisempia 11,7 22,4 %:lla kaikista korjuulohkoista sekä 1,9 7,5 %:lla kokonaiskertymästä. Vuotuisen hakkuusuoritteen jäädessä korjuuketjulla alle 25 000 m³:n Kaakkois-Suomessa ja 20 000 m³:n Pohjois-Pohjanmaalla, korjureiden kustannuskilpailukykyisyys korjuuketjuun nähden parani merkittävästi. Korjureiden kannattavan ja kustannustehokkaan käytön perusedellytyksenä on korjuukohteiden hallittu ohjaus kulloinkin taloudellisesti sopivimmalle konekonseptille. Tämä edellyttää sekä riittävän suuren korjuukohdevarannon että korjuukaluston hallintaa. Tulevaisuudessa korjureiden kilpailukyvyn voidaan olettaa paranevan korjureiden kone- ja työteknisten ominaisuuksien kehittyessä edelleen, korjuuyrittäjyyden toimintarakenteen siirtyessä enemmän alueyrittäjyyteen sekä kertymältään pienien korjuukohteiden lisääntyessä.
Collections
- Metlan työraportteja [442]