Tulokset ja johtopäätökset : Nurmen suojaviljan peltokoe
Joki-Tokola, Erkki; Laurila, Marika; Kekkonen, Jarkko (2015)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Joki-Tokola, Erkki
Laurila, Marika
Kekkonen, Jarkko
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
46/2015
Sivut
p. 66-71
Luonnonvarakeskus (Luke)
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-092-4
Tiivistelmä
Mineraalilannoitteen ravinteiden korvaaminen jätevesilietteiden ravinteilla johti suojaviljaksi kylvetyn
ohran jyvä- ja olkisadon määrän vähentymiseen. Lietelannoituksista Kuivarae -liete tuotti Kemicond
-lietettä suuremman viljasadon. Lietetuotteet erosivat toisistaan sekä prosessoinnin että ravinnekoostumuksen
perusteella. Lannoitusvaikutusero syntyi enemmän lietteiden ravinnekoostumuksen
kuin prosessointitapojen erojen perusteella. Lietteiden ravinteiden hyväksikäyttöä voidaan todennäköisesti
tehostaa, jos viljelykasvin typpilannoitustarve tyydytään vain osittain lietteiden levityksen
kautta. Lietelannoituksilla ei todettu olevan mainittavaa jälkivaikutusta seuraavan vuoden satomäärään,
kun seuraavan vuoden satoa ei lannoitettu lainkaan. Jos sato olisi lannoitettu NK -
lannoitteella, se olisi voinut todennäköisesti hyödyntää kasvussaan edellisen vuoden ylijäämäfosforia.
Nämä tulokset kemiallisesti hapetetun puhdistamolietteen ja termisesti kuivatun lannoiterakeen
lannoitusvaikutuksesta ovat samansuuntaisia kuin aiemmassa vastaavilla tuotteilla tehdyssä ohran
typpilannoitustutkimuksessa (Kapuinen ym. 2012).
ohran jyvä- ja olkisadon määrän vähentymiseen. Lietelannoituksista Kuivarae -liete tuotti Kemicond
-lietettä suuremman viljasadon. Lietetuotteet erosivat toisistaan sekä prosessoinnin että ravinnekoostumuksen
perusteella. Lannoitusvaikutusero syntyi enemmän lietteiden ravinnekoostumuksen
kuin prosessointitapojen erojen perusteella. Lietteiden ravinteiden hyväksikäyttöä voidaan todennäköisesti
tehostaa, jos viljelykasvin typpilannoitustarve tyydytään vain osittain lietteiden levityksen
kautta. Lietelannoituksilla ei todettu olevan mainittavaa jälkivaikutusta seuraavan vuoden satomäärään,
kun seuraavan vuoden satoa ei lannoitettu lainkaan. Jos sato olisi lannoitettu NK -
lannoitteella, se olisi voinut todennäköisesti hyödyntää kasvussaan edellisen vuoden ylijäämäfosforia.
Nämä tulokset kemiallisesti hapetetun puhdistamolietteen ja termisesti kuivatun lannoiterakeen
lannoitusvaikutuksesta ovat samansuuntaisia kuin aiemmassa vastaavilla tuotteilla tehdyssä ohran
typpilannoitustutkimuksessa (Kapuinen ym. 2012).
Collections
- Julkaisut [85986]