Haku
Viitteet 1-10 / 11
Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoimakkuuden vaikutus nuoren männikön kehitykseen.
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1995)
Tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksän nuoreen ensiharvennusvaiheen (valtapituus 12,0–13,9 m) männikköön perustetun faktorikokeen (3 harvennusastetta x 3 lannoitusastetta) perusteella harvennuksen viivästymisen vaikutusta ...
Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharvennusta käyttäen.
(MetsäntutkimuslaitosSuomen metsätieteellinen seura, 1994)
30-vuotiaan kylvömännikön ensiharvennuksena tutkittiin kolmea harvennustapaa: alaharvennusta, laatuharvennusta ja yläharvennusta. Oksaisuuden ja puun koon välinen voimakas riippuvuus aiheutti sen, että yläharvennus ja ...
Lannoituksen vaikutus männyn ravinnetilaan ja kasvuun Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ojitetuilla soilla.
(Metsäntutkimuslaitos, 1993)
Mäntysiemenpuuston kasvu ja taimikon kehitys pitkitetyn luontaisen uudistamisvaiheen aikana.
(Metsäntutkimuslaitos, 1993)
Nuorten suomänniköiden lannoituksen kannattavuus Pohjois-Pohjanmaalla.
(Metsäntutkimuslaitos, 1993)
Ravinnon määrän ja puulajikoostumuksen vaikutus hirven ravinnonkäyttöön ja taimituhoihin mäntytaimikoissa.
(Metsäntutkimuslaitos, 1993)
Maan ja puuston ravinnetila Keski-Pohjanmaan metsitetyillä pelloilla.
(Metsäntutkimuslaitos, 1993)
Apatiitti ja flogopiitti fosfori- ja kaliumlannoitteina suomänniköissä.
(Metsäntutkimuslaitos, 1993)
Surmakka Rikkilehdon männikössä Sallassa.
(Metsäntutkimuslaitos, 1993)
Männikön ja kuusikon liiketaloudellinen vajaatuottoisuus.
(Metsäntutkimuslaitos, 1993)