Esiselvitys viljelijöiden hallinnollisesta taakasta
Karhula, Timo; Koikkalainen, Kauko; Leppälä, Jarkko; Mattila, Tiina (2015)
Karhula, Timo
Koikkalainen, Kauko
Leppälä, Jarkko
Mattila, Tiina
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
16/2015
Sivut
34 p.
Luonnonvarakeskus (Luke)
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-015-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-015-3
Tiivistelmä
Suomessa ei ole aikaisemmin selvitetty hallinnollista taakkaa maataloussektorin osalta. Tämän esiselvityksen
tarkoituksena on tuottaa tietoa hallinnollisen taakan keventämistoimien jatkovalmistelua
varten. Selvityksessä pyritään tuottamaan tietoa erityisesti siitä, mitkä ovat viljelijöiden kannalta
keskeisimmät hallinnollista taakkaa aiheuttavat tekijät eli ns. kipupisteet. Hallinnollista taakkaa tarkastellaan
tässä selvityksessä laaja-alaisesta näkökulmasta, ja samalla pyritään tuomaan esille tiettyjen
normien aiheuttamat lisäkustannukset maatalousyrittäjille.
Hallinnollisella taakalla tarkoitetaan niitä maatilayrittäjien toimia, jotka ovat välttämättömiä vain
lainsäädännön vuoksi ja muiden velvoitteiden täyttämiseksi, mutta eivät olisi muuten tarpeellisia tai
niitä ei välttämättä vaadittaisi muissa EU-maissa.
Suomessa maataloussektorilla on hallinnollista taakkaa. Taakan tunnistaminen, rajaaminen ja
kohdistaminen osottautui kuitenkin hyvin ongelmalliseksi ja monivivahteiseksi ilmiöksi. Kävi ilmi, että
eri osapuolet ja myös eri viljelijät määrittelevät ja kokevat hallinnollisen taakan hyvin eritavalla.
Kotieläintuotannolle tunnistettiin kohdistuvan hallinnollista taakkaa enemmän kuin kasvinviljelylle.
Hallinnollista taakkaa aiheuttaa lisäksi esimerkiksi eri toimijoiden päällekkäinen säätely ja lainsäädännön
monimutkaisuus. Maataloustukiin koetaan usein liittyvän hallinnollista taakkaa, mutta
sinänsä tämä taakka on vastikkeellista eli viljelijöille maksetaan tukia. Toisaalta, jos esimerkiksi samaa
asiaa valvotaan usein, voidaan tällöin hallinnollista taakkaa ajatella syntyvän.
Viljelijöille hallinnollista taakkaa aiheutuu myös erilaisista säännöistä, normeista, ohjeista ja lainsäädännöstä.
Viljelijöiden voidaan olettaa noudattavan heille asetettuja vaatimuksia ja lakeja, joten
hallinnollista taakkaa ei voida ajatella vähennettävän jättämällä joitain vaadittuja toimenpiteitä tekemättä.
Sen sijaan purkamalla esimerkiksi päällekkäistä byrokratiaa, keskittämällä toimintoja tai
selkiyttämällä hallinnollista taakkaa koskevia vaatimuksia, voidaan saada sekä hallinnon puolella että
viljelijöiden keskuudessa kustannus- ja työaikasäästöjä.
Yksittäisistä toimenpiteistä hallinnollista taakkaa koetaan aiheutuvan eniten peltojen pintaalamuutoksista,
ympäristösäädöksistä ja kotieläintuotannon eläinkohtaisista tilavaatimuksista. Toinen
suuri hallinnollisen taakan aiheuttajakokonaisuus on erilaisten asioiden kirjanpitovaatimukset ja
dokumenttien säilyttämisvaatimukset. Kaikille näille vaatimuksille yhteistä on se, että viljelijät eivät
koe saavansa taloudellista hyötyä näiden toimenpiteiden toteuttamisesta.
tarkoituksena on tuottaa tietoa hallinnollisen taakan keventämistoimien jatkovalmistelua
varten. Selvityksessä pyritään tuottamaan tietoa erityisesti siitä, mitkä ovat viljelijöiden kannalta
keskeisimmät hallinnollista taakkaa aiheuttavat tekijät eli ns. kipupisteet. Hallinnollista taakkaa tarkastellaan
tässä selvityksessä laaja-alaisesta näkökulmasta, ja samalla pyritään tuomaan esille tiettyjen
normien aiheuttamat lisäkustannukset maatalousyrittäjille.
Hallinnollisella taakalla tarkoitetaan niitä maatilayrittäjien toimia, jotka ovat välttämättömiä vain
lainsäädännön vuoksi ja muiden velvoitteiden täyttämiseksi, mutta eivät olisi muuten tarpeellisia tai
niitä ei välttämättä vaadittaisi muissa EU-maissa.
Suomessa maataloussektorilla on hallinnollista taakkaa. Taakan tunnistaminen, rajaaminen ja
kohdistaminen osottautui kuitenkin hyvin ongelmalliseksi ja monivivahteiseksi ilmiöksi. Kävi ilmi, että
eri osapuolet ja myös eri viljelijät määrittelevät ja kokevat hallinnollisen taakan hyvin eritavalla.
Kotieläintuotannolle tunnistettiin kohdistuvan hallinnollista taakkaa enemmän kuin kasvinviljelylle.
Hallinnollista taakkaa aiheuttaa lisäksi esimerkiksi eri toimijoiden päällekkäinen säätely ja lainsäädännön
monimutkaisuus. Maataloustukiin koetaan usein liittyvän hallinnollista taakkaa, mutta
sinänsä tämä taakka on vastikkeellista eli viljelijöille maksetaan tukia. Toisaalta, jos esimerkiksi samaa
asiaa valvotaan usein, voidaan tällöin hallinnollista taakkaa ajatella syntyvän.
Viljelijöille hallinnollista taakkaa aiheutuu myös erilaisista säännöistä, normeista, ohjeista ja lainsäädännöstä.
Viljelijöiden voidaan olettaa noudattavan heille asetettuja vaatimuksia ja lakeja, joten
hallinnollista taakkaa ei voida ajatella vähennettävän jättämällä joitain vaadittuja toimenpiteitä tekemättä.
Sen sijaan purkamalla esimerkiksi päällekkäistä byrokratiaa, keskittämällä toimintoja tai
selkiyttämällä hallinnollista taakkaa koskevia vaatimuksia, voidaan saada sekä hallinnon puolella että
viljelijöiden keskuudessa kustannus- ja työaikasäästöjä.
Yksittäisistä toimenpiteistä hallinnollista taakkaa koetaan aiheutuvan eniten peltojen pintaalamuutoksista,
ympäristösäädöksistä ja kotieläintuotannon eläinkohtaisista tilavaatimuksista. Toinen
suuri hallinnollisen taakan aiheuttajakokonaisuus on erilaisten asioiden kirjanpitovaatimukset ja
dokumenttien säilyttämisvaatimukset. Kaikille näille vaatimuksille yhteistä on se, että viljelijät eivät
koe saavansa taloudellista hyötyä näiden toimenpiteiden toteuttamisesta.
Collections
- Julkaisut [85612]