Markkinointimahdollisuuksia rannikko- ja saaristoalueen lammastuottajille
Eskola, Mira (2013)
Eskola, Mira
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
96
Sivut
42 p
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-453-3
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-453-3
Tiivistelmä
Tämä KnowSheep-hankkeen osaraportti käsittelee lammastuotteiden ja -palvelujen markkinointia pien-tuottajien näkökulmasta. Raportissa tuodaan esille markkinoinnin käsitteitä sekä megatrendejä, digitaalis-ta markkinointiviestintää ja aluebrändiä.
Laajat yhteiskunnalliset ilmiöt, megatrendit, vaikuttavat kuluttajien valintoihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Yrittäjälle on eduksi tunnistaa ilmiöt, jotka luovat omille tuotteille ja palveluille kysyntää. Kaupungeissa yleistyvät erilaiset elämäntyylit luovat markkinointimahdollisuuksia pientuottajien tuotteille. Esimerkiksi LOHAS-kuluttajat suosivat perinteisiä, aitoja ja eettisesti tuotettuja tuotteita sekä samaistuvat yrityksiin, joilla on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävät arvot. Paikallismarkki-noilla yrittäjän tunnettuus ja maine ovat tärkeitä menestystekijöitä. Alueen ulkopuolella markkinointiviestintä on keskeisessä roolissa. Omat tuotteet ja palvelut on tuotava esille kohderyhmää kiinnostavalla ta-valla ja tuotekehitystä tehtävä loppuasiakasta silmälläpitäen.
Tänä päivänä verkkoläsnäolo on minimivaatimus mille tahansa yritykselle toimialasta riippumatta. Yritysten kotisivuilta haetaan yhteystietoja, ajo-ohjeita, aukioloaikoja sekä tietoa yrityksen tuotteista ja palveluista. Koska tietoa on verkossa runsaasti tarjolla, erottuminen ja positiivisten kokemusten luominen on yhä tärkeämpää. Asiakassuhteiden hankinta, ylläpito ja kehittäminen ovat tulleet helpommaksi. Digitaalisuus mahdollistaa tiiviin yhteydenpidon asiakkaisiin välimatkasta riippumatta. Olennaista on kuunnella asiakasta, valita asiakkaalle sopiva viestintätapa ja tuottaa asiakasta kiinnostavaa tietoa. Viestien personointi ja interaktiivisuus kasvattavat asiakkaiden kokemaa arvoa ja sitouttavat yritykseen.
Alue- ja maabrändit voidaan tulkita globalisaation sivutuotteiksi. Muutokset ja epävarmuus saavat asukkaat palaamaan kansallisiin arvoihin ja identiteettiin. Maaseudun autenttisuus tarjoaa paikan palata omille juurilleen. Parhaimmillaan aluebrändi perustuu laajaan yhteistyöhön. Yhteisten laatutavoitteiden määrittely auttaa alueen elämystarjonnan suunnittelussa. Esimerkiksi yhteiskuntakeskeisen laadun, eli toiminnan vaikutukset yhteiskuntaan ja luontoon, merkitys on korostumassa. Tätä virtausta kannattaa hyödyntää. Aluebrändi on monenkeskinen, verkostossa syntyvä antaen äänen myös kuluttajille brändin luomisprosessissa.
Laajat yhteiskunnalliset ilmiöt, megatrendit, vaikuttavat kuluttajien valintoihin ja poliittiseen päätöksentekoon. Yrittäjälle on eduksi tunnistaa ilmiöt, jotka luovat omille tuotteille ja palveluille kysyntää. Kaupungeissa yleistyvät erilaiset elämäntyylit luovat markkinointimahdollisuuksia pientuottajien tuotteille. Esimerkiksi LOHAS-kuluttajat suosivat perinteisiä, aitoja ja eettisesti tuotettuja tuotteita sekä samaistuvat yrityksiin, joilla on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävät arvot. Paikallismarkki-noilla yrittäjän tunnettuus ja maine ovat tärkeitä menestystekijöitä. Alueen ulkopuolella markkinointiviestintä on keskeisessä roolissa. Omat tuotteet ja palvelut on tuotava esille kohderyhmää kiinnostavalla ta-valla ja tuotekehitystä tehtävä loppuasiakasta silmälläpitäen.
Tänä päivänä verkkoläsnäolo on minimivaatimus mille tahansa yritykselle toimialasta riippumatta. Yritysten kotisivuilta haetaan yhteystietoja, ajo-ohjeita, aukioloaikoja sekä tietoa yrityksen tuotteista ja palveluista. Koska tietoa on verkossa runsaasti tarjolla, erottuminen ja positiivisten kokemusten luominen on yhä tärkeämpää. Asiakassuhteiden hankinta, ylläpito ja kehittäminen ovat tulleet helpommaksi. Digitaalisuus mahdollistaa tiiviin yhteydenpidon asiakkaisiin välimatkasta riippumatta. Olennaista on kuunnella asiakasta, valita asiakkaalle sopiva viestintätapa ja tuottaa asiakasta kiinnostavaa tietoa. Viestien personointi ja interaktiivisuus kasvattavat asiakkaiden kokemaa arvoa ja sitouttavat yritykseen.
Alue- ja maabrändit voidaan tulkita globalisaation sivutuotteiksi. Muutokset ja epävarmuus saavat asukkaat palaamaan kansallisiin arvoihin ja identiteettiin. Maaseudun autenttisuus tarjoaa paikan palata omille juurilleen. Parhaimmillaan aluebrändi perustuu laajaan yhteistyöhön. Yhteisten laatutavoitteiden määrittely auttaa alueen elämystarjonnan suunnittelussa. Esimerkiksi yhteiskuntakeskeisen laadun, eli toiminnan vaikutukset yhteiskuntaan ja luontoon, merkitys on korostumassa. Tätä virtausta kannattaa hyödyntää. Aluebrändi on monenkeskinen, verkostossa syntyvä antaen äänen myös kuluttajille brändin luomisprosessissa.
Collections
- MTT Raportti [186]