Influence of sodium and potassium fertilization on sodium concentration of timothy
Peltovuori, Tommi; Yli-Halla, Markku (1997)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Peltovuori, Tommi
Yli-Halla, Markku
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
6
Numero
3
Sivut
259-268
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1997
Tiivistelmä
Suomessa nurmikasvien natriumpitoisuus on paljon pienempi kuin lypsykarjan rehun pitoisuudeksi suositellaan. Nurmirehun Napitoisuuden kohottaminen parantaisi sen ravitsemuksellista laatua ja lisäisi joidenkin tutkimuksien mukaan rehun maittavuutta. Erityisen vähän natriumia on timoteissä. Astiakokeessa selvitettiin Nalannoituksen (0, 200 tai 400 mg l -1 kokeen alussa) vaikutusta timotein Na-, K-, Ca- ja Mg-pitoisuuteen ja K-lannoituksen (0, 100 tai 200 mg l -1 jokaiselle korjatulle sadolle) vaikutusta Na-lannoituksen tehoon kolmella eri maalajilla. Natriumlannoitus ei vaikuttanut timotein kuiva-ainesatoon, mutta se kohotti timotein Na-pitoisuutta selvästi kaikilla maalajeilla ja kaikissa korjatuissa sadoissa. Hieta- ja turvemailla vaikutus oli voimakkaampaa kuin savimaalla. Kaliumlannoitus ja maan suuri K-pitoisuus heikensivät Na-lannoituksen tehoa erittäin voimakkaasti. Natriumlannoitus toimi tehokkaimmin, kun timotein K-pitoisuus laski lähelle puutostilaa (alle 15 g kg -1 ). Näin pieniin K-pitoisuuksiin päästiin vain ilman K-lannoitusta kasvaneissa koejäsenissä hieta- ja turvemailla. Natriumlannoitus pienensi jonkin verran timotein Ca-pitoisuutta, mutta ei K- eikä Mg-pitoisuutta. Natriumlannoituksen näennäinen hyväksikäyttöaste oli kaikilla mailla alle 4 %. Natriumia timoteitä tehokkaammin ottavien nurmi-kasvilajien (koiranheinä, raiheinä) viljely saattaa olla timotein Na-lannoitusta parempi keino nurmirehun Na-pitoisuuden kohottamiseksi.