Mansikat - Fragaria L.
Hietaranta, Tarja (2006)
Hietaranta, Tarja
Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous
Numero
89
Sivut
s. 21-33
MTT
2006
Tiivistelmä
Mansikat kuuluvat ruusukasvien (Rosaceae) heimoon. Ne ovat monivuotisia ja muodostavat rönsyjä. Puutarhamansikan (Fragaria x ananassa) lisäksi maassamme esiintyy kolme mansikan sukuun kuuluvaa luonnonvaraista lajia: ahomansikka (F. vesca), karvamansikka (F. viridis) ja ukkomansikka (F. moschata). Puutarhamansikka on oktoploidi (2n=56) hybridilaji. Se syntyi spontaanina risteymänä 1700-luvun puolivälin paikkeilla Ranskassa, kun kahta amerikkalaista oktoploidia villilajia, chilenmansikkaa (F. chiloensis) ja virginianmansikkaa (F. virginiana), viljeltiin rinnan. Hybriditausta on ollut hyvä pohja myöhemmälle lajikejalostukselle, ja nykyään puutarhamansikkaa viljellään melkein kaikkialla maailmassa, missä vain on viljelykelpoista maata. Sopivat lajikkeet menestyvät Suomessakin aivan maan pohjoisosia myöten. Myös maalajin suhteen puutarhamansikka on hyvin sopeutuva. Ahomansikka on Suomen luonnon alkuperäislaji. Se esiintyy yleisenä aina Kemi Kajaani-linjalle; pohjoisempana se on harvinainen. Ahomansikka on diploidi (2n=14), ja se menestyy ahoilla, pientareilla, metsänreunoissa, kalliokedoilla, lehtokallioiden pengermillä sekä lehto- ja harjumetsissä. Karvamansikka on Suomessa harvinainen muinaistulokas, jota esiintyy vain paikoin Ahvenanmaan sekä lounais- ja etelärannikon kedoilla, pientareilla ja kuivilla niittytöyräillä. Tämäkin laji on diploidi (2n=14), ja se muistuttaa paljon ahomansikkaa. Karvamansikka on kalkinsuosija. Ukkomansikka on suomalaisessa kasvillisuudessa uustulokas: viljelyjäänne tai karkulainen 1800-luvulla harrastetusta viljelystä. Ukkomansikka on eurooppalainen laji, jonka levinneisyys ulottuu lännessä Atlantin rannikolle ja idässä Ural-vuorille. Ahomansikkaan ja karvamansikkaan verrattuna ukkomansikka on varsin voimakaskasvuinen ja myös sen marjat ovat melko isoja. Marjat ovat vaihtelevan värisiä, usein vain toiselta kyljeltä punaisia, ja niissä on voimakkaan aromaattinen, myskiä muistuttava, tuoksu ja maku. Ukkomansikoita kasvaa usein vanhoissa pihoissa ja puutarhoissa, mutta niitä voi löytää myös tienvarsilta ja kaatopaikoilta. Laji esiintyy kohtalaisen yleisenä Lounais- ja Etelä-Suomessa, mutta harvinaisena sitä tavataan aina Oulun seuduille asti. Ukkomansikka on heksaploidi (2n=42) ja kaksikotinen. Kaksikotisuuden vuoksi kasvustot eivät yleensä tuota marjoja, sillä ne ovat tavallisesti levinneet vain yhdestä, joko hede- tai emiyksilöstä. Lajista on myös kaksineuvoisia lajikkeita. Mansikat lisääntyvät sekä siemenistä että rönsyistä. Toisin kuin ukkomansikka, muut Suomessa esiintyvät mansikat, aho-, karva- ja puutarhamansikka, ovat pääsääntöisesti yksikotisia. Vain harvat puutarhamansikkalajikkeet ovat pelkästään emikasveja ja tarvitsevat pölyttäjälajikkeen. Kaupallisia puutarhamansikkalajikkeita on pääasiassa kahta tyyppiä: päiväneutraaleja, jotka muodostavat kukka-aiheita päivänpituudesta riippumatta ja lyhyenpäivän lajikkeita, joiden kukka-aiheet indusoituvat lyhyenpäivän olosuhteissa. Harrastelajikkeiden joukosta löytyy myös pitkänpäivän mansikoita, joiden kukka-aiheet kehittyvät pitkänpäivän olosuhteissa.
Collections
- Julkaisut [85593]