Maitoa nurmesta
Lampinen, Kyllikki (1998)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Lampinen, Kyllikki
Julkaisusarja
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A
Numero
40
Sivut
57-62
Maatalouden tutkimuskeskus
1998
Tiivistelmä
Märehtijät ja niiden taito muuttaa kasveihin sitoutunut auringonvalo ihmiselle käyttökelpoisiksi tuotteiksi, maito ja liha, on Lapin maatalouden selkäranka. Vuonna 1996 Lapin maatilojen tuloista 50%tuli myyntituloina ja 11 % suorana tukena. Maatalouden myyntituloista 96%tuli maidosta ja lihasta. Vuosien myötä tilojen määrä on kymmenvuotiskausittain puolittunut, tilalta meijeriin lähetetyn maidon määrä on vastaavilla jaksoilla aina kaksinkertaistunut. Lapissa tuotettu maitomäärä on pysynyt pitkään 100 miljoonan litran tuntumassa. Lehmäkohtainen keskituotos on kuluneen 85 vuoden aikana nelinkertaistunut. Lapin lehmien keskituotos on jo 12 vuoden ajan ollut yli Suomen keskiarvon ollen vuodelta 1997 kaikkiaan 7694 kg maitoa vastaavan koko maan lukeman ollessa 7186 kg. Karjantarkkailuun kuuluvien lehmien osuus Lapissa on jo pitkään ollut 70 % tuntumassa, kun vastaaviin määriin on valtakunnassa päästy vasta aivan viime vuosina. Rehujen käyttömäärä on kuluneen 85- vuoden aikana 4-kertaistunut ja rehujen käyttösuhteet hieman vaihdelleet. Ruokinnan päälinjana lehmien energiasta selvästi yli puolet tulee nurmesta säilörehun, heinän ja laitumen muodossa. Rehuvuodelta 1997 säilörehun valkuais- ja kuitutasot olivat Lapissa korkeampia kuin valtakunnassa. Väkirehuna käytetään useimmissa lappilaisissa karjoissa teollisia täysrehuja, viljan käyttö on hintasuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi hienokseltaan lisääntymässä. Nurmituotannon taloudellisuuteen liittyvä tutkimus on jatkossakin Lapille tärkeää. Tuotanto-olosuhteet jo Suomenkin sisällä ovat niin vaihtelevat, että lappilaisen viljelijän erityistarpeet on otettava myös tutkimuksessa vakavasti.
Collections
- Julkaisut [85628]