Prochloraz tolerance of Pyrenophora teres population in Finland
Serenius, Marjo; Manninen, Outi (2006)
Serenius, Marjo
Manninen, Outi
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
15
Numero
1
Sivut
35-42
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2006
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311306
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311306
Tiivistelmä
Ohranverkkolaikku on tärkein taudinaiheuttaja suomalaisessa ohranviljelyssä, ja se aiheuttaa aroilla ohralajikkeilla keskimäärin 40 % tautisuuden ja merkittäviä satotappioita. Tautia torjutaan siemenpeittauksella tai kasvustoruiskutuksilla kasvukauden aikana. Prokloratsi (kauppavalmisteet Sportak ja Predule) on yleinen ohran kasvinsuojeluaine. Suomessa myydyistä peittausaineista puolet sisältää vaikuttavana aineena joko prokloratsia tai imatsaliilia tai näiden yhdistelmiä. Molemmat aineet kuuluvat samaan kemialliseen ryhmään ja vaikuttavat samalla tavalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää prokloratsia kestävien ohranverkkolaikkua aiheuttavien tautikantojen esiintymistä lounaishämäläisillä pelloilla. Näytteitä kerättiin yhteensä 364 kpl vuonna 2003 kolmelta viljelijän pellolta ja yhdeltä MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) koealalta. Viljelijöiden pelloilta kerätyt tautikannat, jotka olivat saaneet Sportak-käsittelyn kasvukauden aikana, kasvoivat laboratoriotesteissä paremmin kasvitautiainetta sisältävillä kasvatusmaljoilla kuin koealalta kerätyt tautikannat. Viljelijöiden pelloilta peräisin olevat tautikannat kasvoivat parhaiten sekä laimeammalla että vahvemmalla testialustalla verrattuna tautikantoihin, joilla oli käytetty muita kasvinsuojeluaineita. Vastaavaa testiä ei ole tehty aiemmin, joten ei voida osoittaa tautiaineen kestävyyden muuttuneen. Tulokset osoittavat, että tautikantojen kasvinsuojeluaineen kestävyys voi vaihdella eri pelloilla. Tämä alustava aineisto oli kuitenkin riittämätön yleistettävien johtopäätösten tekoon. Aineiden tehoa kannattaa seurata. Suositeltavinta olisi käyttää aineseoksia ohranverkkolaikun torjunnassa ja välttää samalla tavalla vaikuttavien kemiallisten kasvinsuojeluaineiden pitkäaikaista käyttöä samalla peltolohkolla. Tautiaineiden tehon turvaamiseksi tautia pitäisi pyrkiä vähentämään myös muilla keinoilla, kuten viljelykierrolla, kasvijätteiden muokkauksella ja taudinkestävien ohralajikkeiden viljelyllä. Tämä alustava tutkimus osoitti, että ohranverkkolaikun aiheuttajan prokloratsin kestävyydessä on eroa peltojen välillä.