The effect of vesicular-arbuscular mycorrhizal inoculation on the growth and root colonization of ten strawberry cultivars
Vestberg, Mauritz (1992)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Vestberg, Mauritz
Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland
Volyymi
1
Numero
5
Sivut
527-535
Agricultural Research Centre of Finland, The Scientific Agricultural Society of Finland, The Finnish Society of Dairy Science Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1992
Tiivistelmä
VA-mykorritsasieniymppäyksen vaikutusta kymmeneen Suomessa viljeltävään mansikkalajikkeeseen tutkittiin astiakokeessa. Kaikkien lajikkeiden taimet olivat MTTK:n Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalla tuotettuja mikrolisättyjä pikkutaimia. Kasvualustana käytettiin luujauholla (2 g l-1) lannoitettua steriiliä hiekkaa. Taimille annettiin myös kerran viikossa fosforivapaata Hewittin ravinneliuosta. Koe perustettiin 27.-28. toukokuuta 1990 ja se kesti 91 vuorokautta. Lajikkeet jaettiin aikaisiin ('Jonsok', 'Zefyr', 'Kristina' ja 'Mari'), myöhäisiin ('Bounty', 'Hiku' ja 'Senga Sengana') ja erikoislajikkeisiin ('Ostara', 'Alaskan pioneeri' ja 'Minja'). Sienikantojen lukumäärä oli kuusi, viisi suomalaista ja yksi ulkomainen. Eri lajikkeille laskettiin myös mykorritsariippuvaisuusindeksi (MRI), joka saatiin jakamalla ympätyn taimen kuivapaino ymppäämättömän taimen kuivapainolla ja kertomalla tulos sadalla. Vallitsevissa olosuhteissa kaikki tutkitut mansikkalajikkeet hyötyivät VAM-ymppäyksestä. Kolme sienikantaa, Glomus macrocarpum Suomesta, G. mosseae Englannista ja määrittämätön Glomus-laji V4 Suomesta, olivat hyvin tehokkaita ja lisäsivät merkittävästi mansikalla sekä verson kasvua että rönsyjonojen ja rönsytaimien tuotantoa. Lajikkeiden välisiä eroja ei mainittavasti ollut. 'Jonsok' oli keskimäärin eniten riippuvainen mykorritsaymppäyksestä (MRI = 648) ja 'Ostara' vähiten (MRI = 269). Ymppäyksen seurauksena aikaisilla lajikkeilla oli keskimäärin korkeampi juuriston prosentuaalinen mykorritsainfektio kuin myöhäisillä lajikkeilla. VAM-sienet muodostivat myös itiöitä runsaammin aikaisissa ja erikoislajikkeissa kuin myöhäisissä lajikkeissa. Useimmilla lajikkeilla juuriston mykorritsasienen prosentuaalinen runsaus korreloi sienen aiheuttaman verson kasvunlisäyksen kanssa, mutta rönsyntuotannon kanssa oli merkitsevää korrelaatiota harvoissa tapauksissa.
Collections
- Julkaisut [85621]