Effect of dietary vitamin A level on performance, vitamin A content in the liver and leg weakness of growing finishing pigs

Satakuusikymmentä Y-ja M-rotuista porsasta jaettiin neljään ruokintaryhmään. Porsaiden alkupaino oli keskimäärin 25 kg. Ryhmittelyssä otettiin huomioon porsaiden pahnuetausta ja sukupuoli. Ennen koetta porsaat oli ruokittu kaupallisella täysrehulla ad libitum. Kokeessa porsaat ruokittiin ohralla ja kaupallisella tiivisteellä, jossa ei ollut A-vitamiinilisäystä. Tiiviste-viljaseoksen A-vitamiiniaktiivisuudeksi mitattiin 646 ky/kg. Kaupallisesta A-vitamiinivalmisteesta tehtiin väkevyydeltään erilaisia esiseoksia, joita lisättiin vilja-tiivisteseoksiin siten, että lopullisiin seoksiin saatiin 0, 1000, 3000 ja 50000 ky:ä A-vitamiinia kilossa ilmakuivaa rehua. Kolme porsasta teurastettiin kokeen alussa. Niiden maksan A-vitamiinipitoisuus oli 7.3-10.2 mg/100 g tuoretta maksaa. Rehun A-vitamiinipitoisuudella ei ollut vaikutusta sikojen kasvuun tai rehun hyväksikäyttöön sikojen kasvaessa 25:stä 95:een kiloon. Puutos- tai hypervitaminoosioireita ei voitu silmämääräisesti havaita. Jalkojen kunnossa tai eläinten liikkumisessa ei havaittu eroja ryhmien välillä. Maksan A-vitamiinipitoisuudessa oli erittäin merkitsevät erot ryhmien keskiarvojen välillä. Nivelpintatarkastelussa suurinkaan A-vitamiinitaso ei näyttänyt lisäävän osteokondroosia. Tulos osoitti että lihasiat selviytyvät runsaiden porsasajan A-vitamiinivarastojen turvin noin kolmen kuukauden pituisen lihasikajakson ilman näkyviä puutosoireita. Maksan varastot kuluvat kuitenkin liian vähäisiksi, ellei rehu sisällä vähintään 3000 ky:ä A-vitamiinia kilossa.