Composition, digestibility and nutritive value of cereals for dogs
Kempe, Riitta; Saastamoinen, Markku; Hyyppä, Seppo; Smeds, Kurt (2004)
Kempe, Riitta
Saastamoinen, Markku
Hyyppä, Seppo
Smeds, Kurt
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science
Volyymi
13
Numero
1-2
Sivut
5-17
MTT Agrifood Research Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
2004
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311347
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090311347
Tiivistelmä
Kaikki koirien kuivaruuat ovat pääosin viljapohjaisia ja viljojen osuus niissä on tyypillisesti 30-60 %. Viljat ovat hyvä ja halpa energian ja hiilihydraattien lähde koirien ruokinnassa, mutta viljoista on suhteellisen vähän tutkittua tietoa. Koiran kyvystä hyödyntää viljojen ravintoaineita täytyy saada lisää tietoa kaupallisten ruokien kysynnän kasvaessa. Teollisten ruokien suunnitteluun tarvitaan täsmällistä tietoa viljojen ravintoainekoostumuksesta, sulavuudesta ja rehuarvoista koiralla. Niinpä tässä tutkimuksessa määritettiin kuoritun kauran ravintoaineiden sulavuus ja energia-arvo koiralla verrattuna muihin yleisesti koiran ruokinnassa käytettyihin viljoihin. Tutkimus oli Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman kansallisen kauraohjelman Kaura yksimahaisten eläinten rehuna ja rehun raaka-aineena -hankkeen ensimmäinen osa ja sen tuloksia käytettiin kuivaruuan tuotekehitykseen. Sulavuuskoe tehtiin 12 rekikoiralla, ja jokainen koira sai ruuaksi neljää eri viljadieettiä. Tutkittavat viljat (kuorittu kaura, ohra, vehnä, maissi ja riisi) kypsennettiin Rehuraision autoklaavissa ja jauhettiin sen jälkeen. Kokeen perusrehuna oli kuivaruoka (Baron® Exel, Rehuraisio Oy) ja tutkittavaa viljaa lisättiin perusrehuun 30 %. Koirat pystyivät käyttämään hyväkseen kypsennettyjä viljoja hyvin. Kuoritun kauran sulavan energian ja valkuaisen määrät olivat korkeammat kuin muilla viljoilla. Kuorittu kaura sopii hyvin erityisesti urheilevien koirien ruokintaan, koska se on erittäin hyvin sulavaa, sen rehuarvo on korkeampi kuin muiden viljojen ja se lisää kuivaruuan rasva- ja energiapitoisuutta. Riisi vaikutti edullisesti dieetin ravintoaineiden sulavuuteen ja kiinteytti ulostetta. Ohran suuri kuitupitoisuus heikensi jonkin verran ohran ravintoaineiden sulavuutta ja lisäsi ulosteen määrää. Kaurassa ja ohrassa on paljon liukoista kuitua, -glukaania, joka pystyy sitomaan paljon vettä ulosteeseen ja näin ollen löystyttää hieman ulostetta. Vehnä oli lähes kauran veroinen raaka-aine koirien ruokinnassa, vaikka sen ravintoaineiden sulavuudet ja rehuarvo olivat heikompia kuin kuoritun kauran. Maissi sen sijaan osoittautui tässä tutkimuksessa olevan huonoiten koiran hyväksikäytettävissä, vaikka sen rasvapitoisuus on suuri ja sitä käytetään yleisesti koirien kuivaruuissa. Tutkituista viljoista kaura, riisi ja maissi ovat gluteiinittomia vaihtoehtoja koiran ruokintaan. Kaura on Suomessa vapautettu mm. keliakiaa sairastavien ruokavalioon. Koirien gluteiinienteropatia on ihmisten keliakia-sairauden kaltainen, joten kaura todennäköisesti soveltuu hyvin myös allergisten koirien ruuan raaka-aineeksi.