CAP-uudistuksen vaikutukset kasvintuotantoon
Lehtonen, Heikki; Pyykkönen, Perttu; Niemi, Jyrki (2004)
Lehtonen, Heikki
Pyykkönen, Perttu
Niemi, Jyrki
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
62
Sivut
s. 25-42
MTT
2004
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin CAP-tuen irtikytkemisen eri vaihtoehtojen vaikutusta viljelijän tuotantopäätöksiin tilatasolla sekä kasvintuotantoon koko maatalouden tasolla Tuen irrottaminen tuotannosta parantaa sellaisten viljelykasvien ja pellonkäyttömuotojen suhteellista kannattavuutta, joiden CAP-tuki on ollut viljojen tukea alhaisempi, tai jotka eivät ole aikaisemmin saaneet CAP-tukea lainkaan. Suomessa keskeinen kysymys on, kuinka paljon vilja-alasta siirtyy kesannolle tai nurmelle. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että jos CAP-peltokasvituen perusosa irrotetaan tuotannosta, mutta kuivauskorvausta ei, vilja-ala ei muutu. Jos kuitenkin kaikki CAP-peltokasvituki irrotetaan tuotannosta, se siirtänee pitkällä aikavälillä 10-20 % vilja-alasta kesannolle. Suomen vilja-ala saattaisi alentua pitkällä aikavälillä nykyisestä lähes 1,2 miljoonasta hehtaarista noin 950 000 hehtaariin, eli samalle tasolle kuin se oli runsaan kesannoinnin vuoksi vuosina 1994-1995. Muutos olisi suurin keskimääräistä heikkotuottoisemmilla viljelysmailla ja tiloilla, joilla tuotantokustannukset ovat keskimääräistä korkeammat. Peltoa siirtyisi nautakarja- ja maitotiloilla jossain määrin myös viljalta nurmelle, mutta nurmiala kokonaisuudessaan edelleen alenisi nykyisestä. Vilja-alan pieneneminen ei kuitenkaan vähentäisi maataloustuloa, vaan se alentaisi ensi-sijaisesti rehuviljan vientitarvetta. Rehuviljaa riittäisi edelleen tyydyttämään kotimaisen tarpeen eikmuutoksella olisi oleellista vaikutusta rehuviljan hintaan. CAP-peltokasvituen täydellisellä irrottamisella taattaisiin tukioikeuksien säilyminen samalla tasolla, vaikka tuotannon määrä vähenisi ja tuotannosta poistuisi heikkolaatuista peltoa. Vaikka heikkotuottoisella maalla tai erityisen korkeiden kustannusten tiloilla kannustin investoida viljan tuotantoon heikkenisi, suurella pääosalla tiloja kannustin tuottaa viljaa ei olennaisesti heikkenisi muiden tuotantoon sidottujen tukien vuoksi, ja myös sen vuoksi, että pelto olisi kuitenkin pidettävä viljelykunnossa irrotetun tuen saamiseksi. Nämä seikat huomioiden rajakustannus viljantuotannon jatkamiseen ei ole suuri. Kannattavuuskirjanpidon kustannusaineisto osoittaa merkittäviä kustannussäästöjä tuotantoyksikköä kohti suurilla yli 50 hehtaarin tiloilla verrattuna pieniin alle 30 hehtaarin viljatiloihin. Sen vuoksi suuntaus suurempiin tilakokonaisuuksiin ja tehokkaaseen työnkäyttöön viljantuotannossa jatkuu kaikilla CAP-pelto-kasvituen vaihtoehdoilla. Rukiin interventiojärjestelyjen päättyminen voi alentaa merkittävästi rukiin hintaa ja vähintäänkin lisätä sen hintavaihtelua EU:n sisämarkkinoilla. Rukiin suhteellinen kannattavuus alenee selvästi muihin viljoihin nähden. Rukiin osalta tarvittaisiin edelleen tuotantosidonnaista tukea, mikäli sen viljelyala halutaan säilyttää nykyisenä.
Collections
- Julkaisut [85546]