Lammastilojen talous vuosina 1997 - 2000

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lammastilojen tulokehitys vuosina 1997 -2000. Tutkimusaineistona käytettiin Maatilatalouden tulo- ja verotusaineiston yksilö-aineistoa vuosilta 1997- 2000 sekä kannattavuuskirjanpitotilojen yksilöaineistoa vuosilta 1998 - 2000. MYTT-aineistossa lammastilojen painotettu määrä oli 317- 708 kappaletta vuodesta riippuen. Vuonna 2000 MYTT-aineisto kattoi noin kolmanneksen Suomen lammastiloista. Aineiston tiloilla oli keskimäärin 68- 79 uuhta tilaa kohti. Lammastilojen peltopinta-ala oli noussut 11 hehtaarista 15 hehtaariin vuonna 2000. Lammastilojen maatalouden kokonaistuotto oli keskimäärin noin 20 000 euroa. Lammas-tilojen talous on hyvin pitkälti tukien varassa, sillä peräti 65 prosenttia kokonaistuotoista tuli tuista vuonna 2000. Korvausta omalle työlle ja maataloustuotantoon sijoitetulle omalle pää-omalle jäi keskimäärin vain 3 000 euroa kaikkina (1997 2000) tarkasteluvuosina. Tilalla työskenteli keskimäärin 1,6 viljelijäperheen jäsentä. Oma pääoma oli tarkastelujaksolla kasvanut: eläin ja peltoalan kasvaessa velkamäärä oli säilynyt samalla tasolla. Vähintään 40 uuhen lammastiloja löytyi kannattavuuskirjanpitotiloilta vuodesta riippuen 6-9 kappaletta. Vuonna 2000 tiloilla oli keskimäärin 122 uuhta ja 30 hehtaaria peltoa. Tilojen liikevaihto oli selvästi MYTT aineiston tiloja suurempi (keskimäärin 37 000 euroa/tila vuonna 2000). Maataloustuloa muodostui keskimäärin vajaan 13 000 euron arvosta vuonna 2000. Oman työn palkkavaatimus oli kyseisenä vuonna noin 26 200 euroa sekä oman pääoman korkovaatimus noin 3 200 euroa. Lammastiloille muodostui tarkastelujakson (1998-2000) jokaisena vuotena yrittäjäntappiota. Vuonna 2000 yrittäjäntappiota syntyi vähiten, keskimäärin 16 500 euroa tilaa kohti. Lammastalouden tulokehitykseen keskeisesti vaikuttava tukipolitiikka pitkälti sanelee lammastilojen talouden. AB tukialueelle 141-tuen loppuminen olisi kohtalokasta.

This study examines the income development of sheep farms in 1997-2000. The study was based on individual data of the Agricultural Enterprise and Income Statistics from 1997-2000 and individual profitability bookkeeping data from 1998-2000. The weighted number of sheep farms in the Agricultural Enterprise and Income Statistics was 317-708, depending on the year. In 2000 the data covered about a third of the Finnish sheep farms. The average number of ewes per farm was 68-79, and by 2000 the average arable area had increased from 11 to 15 ha. The average total return on agriculture of sheep farms was about 20,000. Their economy was a great deal dependent on support: in 2000 support represented as much as 65% of the total return. In all the years concerned (1997-2000) the average compensation for own labour and capital invested in agriculture was only about 3,000. The farm employed 1.6 members of the farm family. Own capital grew during the period covered: while the number of animals and arable area grew, the amount of debt stayed on about the same level. The profitability bookkeeping data included 6-9 farms with over 40 ewes, depending on the year. In 2000 the average number of ewes on these farms was 122 and the arable area was 30 ha. The turnover of these farms was clearly higher than on farms included in the Business and Income Statistics (on average 37,000/farm in 2000). In 2000 the average agricultural income was a little under 13,000. The wage demand on own labour was about 26,200 and interest demand on own capital was about 3,200. The farms suffered losses in each of the years concerned (1998-2000). The losses were the smallest in 2000, when they averaged 16,500/farm. The economy and income development of sheep farms is highly dependent on the support policy. In support area AB the abolition of the aid for serious difficulties based on Article 141 of the Act of Accession would be fatal.