Elovena-kaurahiutaleiden ympäristövaikutukset

Abstract

Tutkimuksessa sovellettiin toimintoverkkointegroitua elinkaariarviointia kaurahiutaleiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Kohteena oli RavintoRaision elintarviketoimialan Nokian tuotantolaitoksella valmistetut Elovena-kaurahiutaleet, joiden raaka-aine tuotettiin pääasiassa Pirkanmaalla, ja osin myös Hämeen ja Satakunnan alueella. Tutkimuksessa keskityttiin tuotantoketjun oleellisimpiin osiin alkaen lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten valmistuksesta ja sisältäen kauran viljelyn, jalostuksen ja pakkaamisen teollisuudessa, pakkauksien valmistuksen sekä jakelun kauppoihin. Lisäksi arvioitiin vaihtoehtoisten puuronvalmistustapojen energiankulutus ja siitä aiheutuvat päästöt kotitaloudessa. Ympäristökuormituksista laskettiin vaikutukset ilmaston lämpenemiseen, happamoitumiseen, vesistöjen rehevöitymiseen ja alailmakehän otsonin muodostumiseen. Arvotusvaihetta ei näiden ympäristöongelmien kesken tehty. Tuotannon ympäristökuormitukset ja -vaikutukset aiheutuivat pääosin alkutuotannosta. Rehevöitymistä dominoivat pellolta huuhtoutuvat typpi ja fosfori. Ilmaston lämpenemispotentiaaliin vaikuttivat eniten lannoitteista denitrifioituva typpioksiduuli sekä hiilidioksidipäästöt työkoneiden käytöstä, kauran kuivauksesta ja kalkituksesta. Alailmakehän otsoniin vaikuttivat eniten tilan työkoneiden käytöstä aiheutuvat orgaaniset haihtuvat yhdisteet. Lannoitteista haihtuva ammoniakki yhdessä työkoneista aiheutuvien typen oksidien kanssa muodostivat yli 40 prosenttia koko ketjun happamoitumispotentiaalista. Kauran jalostuksen päästöt, erityisesti rikki- ja hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet suhteellisen paljon parin viime vuoden aikana laitoksen siirryttyä käyttämään höyryn tuotannossa raskaan polttoöljyn sijasta bio- ja maakaasua. Puuron valmistus sähköliedellä aiheutti moninkertaiset hiilidioksidipäästöt suhteessa kaurahiutaleiden tuotantoon. Puuron valmistus sähköliedellä oli myös suhteellisesti suurin tuotejärjestelmän ilmaston lämpenemistä aiheuttava tekijä. Puuron valmistustavalla voidaan vaikuttaa tuotejärjestelmän useim-piin ympäristövaikutuksiin. Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa, useat ilmapäästöt ja niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset olivat huomattavasti pienemmät kuin sähköliedellä valmistettaessa.

Supply web based Life Cycle Assessmen (LCA) was used to assess environmental impacts of oat flakes. Oat flakes were produced by RavintoRaisio in Nokia. Oat were cultivated mainly in Pirkanmaa and partly in Häme and Satakunta regions. All essential production and distribution stages were assessed, starting from the production of fertilizers and other farm inputs, including cultivation of oat, processing and packing in the industry, production of packaging, and distribution to the retail stores. In addition to the production chain, energy consumption and related emissions of several alternative home cooking methods of porridge were assessed. Global warming potential, photochemical ozone creation potential and environmental impacts on eutrophication and acidification were assessed based on environmental burdens. Valuation methods were not applied. According to the LCA results obtained from selected impact categories, the environmental load from the arable land was the primary cause for environmental impacts in production system. Nitrogen and phosphorus run-off dominated eutrophication. Main sources of global warming potential were nitrous oxide emissions from agricultural soil and carbon dioxide emissions from the use of tractors, drying of grain and use of lime. Volatile organic compounds from tractor use had major effect on photochemical ozone creation potential. Ammonia volatilisation from fertilisers and nitrogen oxides from tractors contributed more than 40% to acidification potential of the production system. Sulphur and carbon dioxide emissions from processing of oat have been decreased relatively much during the last two years. This is due to replacement of heavy fuel oil by bio and natural gas in steam production needed in production. Traditional porridge cooking caused multiple carbon dioxide emissions compared to the production of oat flakes. Cooking porridge had biggest contribution also to the global warming potential of the system. Most of the environmental impacts of the system can be affected by choosing the porridge cooking method. Most air emissions of porridge cooked in microwave were essentially smaller than when using traditional electric hot plate.