Solunesteellä vakiintunut asema lannoitteena
Kangas, Arjo (2001)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Kangas, Arjo
Julkaisusarja
Tuottava peruna
Numero
4
Sivut
18-19
Perunantuotannon tutkimus- ja kehityssäätiö
2001
Tiivistelmä
Perunatärkkelysteollisuuden sivutuote, soluneste, on vakiinnuttanut asemansa lannoitteena tehtaiden lähialueella. Syksyllä levitettävää solunestettä käytetään paljon nurmille, mutta myös muut kasvit saavat siitä selvää hyötyä. Solunesteen typpi on hidasliukoista. Lannoitusvaikutusta riittää vielä toisellekin kasvukaudelle levityksen jälkeen. Etelä-Pohjanmaan tutkimusaseman koesarjassa solunestettä kokeiltiin timoteinurmen ja ohran lannoitteena. Kokeessa sitä annettiin levitettiin 40 tonnia hehtaarille joko syksyllä tai keväällä. Lisäksi annettiin erilaisia määriä täydennystyppilannoitetta. Monivuotisella nurmella solunesteen syyslevitys nosti satoa ensimmäisen niiton kuiva-ainesatoa 21 % ja toisen niiton satoa 5 % kun väkilannoitetyppeä annettiin 40 kg/ha . Keväällä levitetty soluneste lisäsi ensimmäisen niiton satoa vain 5%, mutta elokuun niitossa se lisäsi satoa 53 %. Solunesteen typpi tulee kasvien käyttöön suhteellisen hitaasti. Koko kesän nurmen satoon soluneste antoi kokeessa keskimäärin saman lannoitusvaikutuksen kuin noin 40 kg/ha väkilannoitetyppeä. Solunesteessä on riittävästi kalia kaikkien kasvien tarpeeseen kaikilla maalajeilla, joten sitä käytettäessä kalia ei tarvitse antaa väkilannoitteena lainkaan. Kolmivuotisessa kokeessa solunestelannoitus piti maan kaliumluvun ennallaan nurmiviljelyssä. Suosituksen mukaisella väkilannoitteena annetulla kalilannoituksella kaliluku laski kolmivuotisen nurmiviljelyn aikana. Viljalla väkilannoitteena annettu kali piti kaliluvun ennallaan, mutta soluneste hieman nosti kalilukua. Viljan viljelyssä kalilannoitusta voi selvästi vähentää vielä seuraavanakin vuonna solunesteen käytön jälkeen. Solunesteen kolmivuotinen käyttö ei vaikuttanut maan viljavuuslukuihin muilta osin. Solunesteruuduilla korjatut suuremmat nurmisadon kuluttivat maan kalsiumvaroja niin, että kalsiumluku laski solunestettä saaneilla ruuduilla hieman. Solunestettä käytettäessä lannoituksen täydentäminen typen osalta on tavallisesti välttämätöntä solunesteen typen hitaan vaikutuksen vuoksi. Soluneste sopii hyvin nurmille, mutta toki muutkin kasvit siitä hyötyvät. Solunesteen levityksessä perunamaille saattaa olla tautien, kuten maltokaariviruksen leviämisen riski. Tosin tärkkelysperunan tuotannossa maltokaariviroosi ei liene merkittävä ongelma. Solunesteen syyslevitystä rajoittavat nitraattidirektiivistä johtuvat määräykset. Ehdoton takaraja levitykselle on marraskuun puoliväli, jonka jälkeen solunestettä ei saa levittää. Solunesteen käyttö lannoitteena on hyväksyttyä myös luomuviljelyssä. Luomuviljelyssä tilan ulkopuolisia ravinnelähteitä saa käyttää enintään puolet ravinnetarpeesta. Tämä laskelma tehdään typen ja fosforin perusteella; kalia ei siinä huomioida.
Collections
- Julkaisut [85546]