Timing applications of growth regulators to alter spring cereal development at high latitudes
Rajala, Ari; Peltonen-Sainio, Pirjo (2002)
Rajala, Ari
Peltonen-Sainio, Pirjo
Julkaisusarja
Agricultural and Food Science in Finland
Volyymi
11
Numero
3
Sivut
233-244
MTT Agrifood Research Finland
2002
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069141
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604069141
Tiivistelmä
Kasvunsääteitä käytetään perinteisesti viljojen laontorjuntaan. Monet, lähinnä ulkomaiset tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä, että kasvunsäädekäsittelyllä voidaan vaikuttaa korren pituuskasvun lisäksi myös muihin kasvusto-ominaisuuksiin kuten versoutumiseen ja jyvien lukumäärään. Tutkimme aikaisin ja tavanomaiseen aikaan suoritettujen kasvunsäädekäsittelyjen vaikutuksia kauran, ohran ja vehnän kasvustoihin ja sadon muodostumiseen pitkän päivän kasvuoloissa. Peltokokeet tehtiin Helsingin yliopiston Viikin koetilalla vuosina 1996-1998 ja 2000, sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla vuonna 2000. Kustakin kevätviljalajista oli kokeissa mukana pitkä- ja lyhytkortinen lajike: kaura (Veli ja Pal), ohra (Kymppi ja Saana) ja vehnä (Mahti ja Tjalve). Tutkittuja kasvunsääteitä oli kolme. Näistä kahden, CCC:n ja Modduksen, kortta lyhentävä vaikutus perustuu gibberelliinihapon biosynteesin rajoittamiseen, kun taas Etefoni lisää etyleenin määrää kasvisolussa. Kasvustot käsiteltiin joko kolme-neljä-lehtivaiheesa tai tavanomaisessa kasvuvaiheessa (CCC korren pituuskasvun alussa, Etefoni ja Moddus lippulehtivaiheessa). Kasvunsäädekäsittelyt vaikuttivat vähän muihin kasvusto-ominaisuuksiin kuin korren pituuteen. Aikaiset kasvunsäädekäsittelyt lyhensivät hetkellisesti kaikkien lajien oraan pituuskasvua, mutta tuleentuneen kasvuston pituuteen niillä ei ollut vaikutusta. Kasvunsäädekäsittelyt vaikuttivat satoon vaihtelevasti. Toisin kuin kauralla ja vehnällä, ohralla kasvunsääteet vaikuttivat satoon jopa lajikkeittain. Ohralajike Kymppi hyötyi kaikista kasvunsäädekäsittelyistä, kun taas Saanan sato oli sama tai jopa pienempi eri käsittelyillä. Kauralla aikainen CCC-käsittely lisäsi satoa 370 kg ha-1 ja Etefonil-käsittely tavanomaiseen aikaan laski satoa 270 kg ha-1. Vehnällä tavanomaiseen aikaan annettu CCC laski satoa lähes 500 kg ha-1. Samanaikaisesti tämän voimakkaan sadon alenemisen kanssa pääverson tähkän paino ja tuhannen jyvän paino pienenivät. Tulosten perusteella kasvunsääteiden käytöllä ei saavuteta muita muutoksia kasvustossa kuin korren lyheneminen, ja kasvunsääteet vaikuttavat satoon vaihtelevasti, varsinkin kun lakoa ei esiinny.